United States or Guadeloupe ? Vote for the TOP Country of the Week !
Nyt oli hänen sielussaan hiljaista. Mutta hänen ympärillään torilla aaltoili Ravennan köyhien surkea joukko rukoillen, kiroillen, itkien ja haukkuen. "Mitä meistä nyt tulee?" "Leipä, jonka eilen sain, oli niin valkoinen, hyvä ja tuoksuva." "Mitä me nyt syömme?" "Kuninkaan täytyy auttaa." "Niin, kuninkaan on keksittävä keino." "Kuninkaanko?"
Heidän siinä seisoessaan Matasunta huomasi tunkeilevan, tiheän ihmisjoukon keskellä sillä paljon maalaiskansaa oli vihollisen pelossa kokoontunut lähiseudulta Ravennan muurien turviin basilikan alimmalla portaalla erään naisen yksinkertaisessa, ruskeassa, puoleksi pään yli vedetyssä vaipassa.
Sen vuoksi täytyi minun silloin puoltaa Teodahadia, mutta hänen petoksensa ilmitultua voin hyväksyä Vitigeksen kuninkaakseni. "Ravennan kreivi, Grippa-vanhus ja hänen puoluelaisensa luulevat, että tuo vala on sitova suvun naispuolisiinkin jäseniin nähden.
"Martinuskin, Belisariuksen kätyri, juhta ja laskumestari oli Narseksen palveluksessa? "Tähän on kätkettynä salaisuus, kuten te jo sanoitte " "Ravennan luona", kertoi Basiliskos, "kohtasi meitä ensimmäinen vastus. "Ei minkään sotavoiman, vaan barbaarikuninkaan laitosten taholta.
"Missä on Italiassa turvallinen paikka? Pian hyökyvät tämän sodan laineet Napolin yli Rooman yli ja tuskin murtuvat Ravennan muureihinkaan." "Onko sinulla niin suuret ajatukset kreikkalaisista? Onko Kreikasta tullut Italiaan muuta kuin näyttelijöitä, merirosvoja ja vaatekauppiaita?" "Mutta Belisarius on voiton kultapoika.
Hän jäi seisomaan suu auki, pudotti ohjakset käsistään ja lateli sekä pakanallisia että kristillisiä huudahduksia minkä ennätti, kunnes Camilla keskeytti hänet hämmästyneenä: "Mutta tämähän on sama puutarha, jossa olemme ennenkin asuneet. Honoriuksen Viridarium Ravennan luona. Samat puut, samat kukkasarat ja tuon lammikon rannalla on samoin kuin Ravennassa meren rannalla Venuksen temppeli!
Missä ovat bysanttilaiset ja kuolema?" Seitsemän päivää näiden tapausten jälkeen valmistettiin loistavaa juhlaa Ravennan toreilla ja kuninkaallisessa palatsissa.
"Jo kauan", virkkoi Hildebrand vihdoin, "olemme Teja ja minä epäilleet goottien onnentähteä. "Minä, joka olin ennen sodan syttymistä kunniavahdin päällikkönä Ravennan marmoripalatsissa, jonne Amalasunta oli haudannut isävainajansa, minä en pitänyt tuosta rakennuksesta.
Sillä välin saamme Ravennan käsiimme ja kun sinä olet viettänyt hääsi Teoderikin linnassa hänen tyttärentyttärensä kanssa, on koko goottien kansa puolellamme. "Tule, kuningatar! Minä valjastutan vaunusi. Hetken perästä lähdet joukkojeni suojaamana Ravennaan." Molemmat veljekset riensivät tiehensä. Säihkyvin silmin Matasunta katseli heidän jälkeensä. "Niin, viekää minut vankina ja sidottuna.
"Kun näin tänä päivänä roomalaisen sotajoukon marssivan Ravennan porttien kautta sisään ja saapuvan kuninkaalliseen linnaan, välähti päähäni ajatus: historiassa ei menestymistä määrää kunto eikä ansioiden määrä. "On olemassa ylempi voima, voittamaton välttämättömyys. "Gootit olivat meitä lukuisammat ja urhoollisemmat, eivätkä he ponnistuksia pelänneet.