United States or Pakistan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Nyt oli hänen sielussaan hiljaista. Mutta hänen ympärillään torilla aaltoili Ravennan köyhien surkea joukko rukoillen, kiroillen, itkien ja haukkuen. "Mitä meistä nyt tulee?" "Leipä, jonka eilen sain, oli niin valkoinen, hyvä ja tuoksuva." "Mitä me nyt syömme?" "Kuninkaan täytyy auttaa." "Niin, kuninkaan on keksittävä keino." "Kuninkaanko?"
Cethegus asetti ääneti pikarin takaisin pöydälle ja rypisti otsaansa. "Mutta kaikkein pahinta on, että gootit aikovat erottaa hänet ja valita kuninkaan." "Kuninkaanko?" kysyi Cethegus. "Hyvä, minä kutsun senaatin kokoon. Roomalaisetkin valitsevat." "Kenet, mitä me valitsemme?" kysyi Scaevola ihmeissään. Mutta Cetheguksen ei tarvinnut vastata. Lucinius huusi hänen sijastaan: "Diktaattorin!
Hänkö ehtisi kaikkia ajattelemaan! Voitteko pyytää sitä? Eikö tuhannen painavampaa tointa raskauta hänen mieltänsä! Ja mitä huoleen tulee eikö hän kaupungista pitänyt huolta, kuin jätti sen itse kaupunki-miesten suojeltavaksi? Vai kuninkaanko olisi pitänyt tulla tänne teidän vaimojanne, lapsianne ja tavaroitanne vartioitsemaan?
Kuninkaanko nimi Myös menettää? No, menköön, Herran nimeen! Ma kruunun helmet ruusunauhaan vaihdan, Erakon majaan uljaat hovilinnat, Komean puvun kerjäläisen mekkoon, Puukuppiin korkokuvalliset maljat, Pyhissäkäyjän-sauvaan valtikkani, Alamaiseni pariin pyhän kuvaan Ja laajan valtakunnan pieneen hautaan, Niin, pieneen, pieneen, maineettomaan hautaan. Ei!
Alamainen kuninkaanko tuomariksi? Ken tässä Richardin ei alamainen? Varast' ei kuulematta tuomita, Vaikk' oiskin rikoksensa päivänselvä; Mut taivaan majesteetin kuvanko, Sen valtamiehen, sijaisen, jo ammoin Voidellun, kruunatun ja istutetun, Tuomitsee alamaisen halpa ääni Poissaolevana? Taivas varjelkoon Puhdasten mielet kristityssä maassa Noin inhaa, mustaa työtä tekemästä!
Kuninkaanko käskystä? Kuninkaan tai kuningattaren: emmekö ole Heidän Majesteettinsa palvelijoita? Samassa silmänräpäyksessä astui sisään Porthos. Saakeli sentään, sanoi hän, tämä on vasta omituinen seikka: mistä ajasta saakka muskettisotureille on ruvettu myöntämään lomia ilman pyytämättä? Siitä saakka, sanoi d'Artagnan, kuin heillä on ystäviä, jotka pyytävät heidän puolestansa.
Ett'ei pitänyt parempaa huolta tästä Wiipurin kaupungista eikä ajatellut... Niin arvelin minäkin ennen, mutta eräs jalo nuorukainen puhui minulle nämät sanat: "Hänkö ehtisi kaikkia ajattelemaan! Eikö tuhannen painavampaa tointa raskauta hänen mieltänsä! Vai kuninkaanko olisi pitänyt tulla tänne teidän vaimojanne, lapsianne ja tavaroitanne vartioitsemaan?
Toinen voisi vastata Teidän ylhäisyydellenne että hänellä on armahduskirje taskussa, mutta minä sanon vaan: käskekää, armollinen herra, minä olen valmis. Teilläkö armahduskirje? kysyi Richelieu, kummastuneena. Niin, armollinen herra, vastasi d'Artagnan. Ja kenenkä allekirjoittama? kuninkaanko? Ei, vaan Teidän ylhäisyytenne. Minun? Oletteko hullu?
Käske tänne lordi Stuart! Darnley lempii ja lemmestä voi kaikki tehdä! KUNINGATAR. Lordi STUART. Rizzio ei ole täällä? Madame! KUNINGATAR. Soikoon soitanto ja tanssi alkakoon! STUART. Heti, heti, teidän armonne! KUNINGATAR. Hanki Darnley tänne ja sano hänelle että minä pyydän ensimäistä tanssia. STUART. Kuninkaanko kanssa? KUNINGATAR. Niin. STUART. Vaan kuningas ei ole näkyvissä!