United States or Bangladesh ? Vote for the TOP Country of the Week !
Pyydän siis vain kiittää herra tohtoria. Ei kiittämistä. Illat käyvät niin pitkiksi joskus eikä aina tahdo työkään sujua. Tohtori onkin niin ahkera. Täytyyhän sitä olla, jos mieli mennä eteenpäin maailmassa. Johannes koetti puhua tahallaan niin, että hänen emäntänsä voisi ottaa osaa keskusteluun. Ahkeruus oli nykyaikaisen berliniläisen päähyveitä.
HOFFMANN. Olkoon nyt viisi markkaa. SAARA HUMALISTO. Viisi markkaa! Ja minulle kun antoivat vaan yhden markan. HOFFMANN. Ovatpa juutalaisia, vai yhden markan! No, olkoon nyt sekin, mutta jos vasta lääkäriä tarvitsevat, niin kääntykööt tataarin eli turkkilaisen puoleen. SAARA HUMALISTO. Tuota tässä olisi se markka, mutta eiköhän, tuota, viisikymmentä penniä riittäisi, eihän se työkään niin suuri
Aliinan pääseminen oli siis suuri onni tulojen ja sivistyneeseen seuraan pääsemisen puolesta. Jenny-neiti mainitsi vielä, että siinä tosin tarvittaisiin ruotsinkielen taitoa, mutta että Aliina voi sen muutamassa vuodessa käytännöllisesti oppia. Eikä työkään tule olemaan kovin rasittavaa, sillä siellä on hoitajattarien lisäksi vielä palvelijoita. Aliina joutui kahden vaiheelle.
Ei työkään tahtonut enää häneltä oikein sujua, eikähän se ollut ihmekään, kun ommellessa vain aina pyöri Riitta silmien edessä ja tuo kummallinen katse tuijotti Kalleen milloin saksien peristä, milloin muualta.
Syyslukukausi kului loppuun ja joulu oli käsissä, mutta Annalta ei ollut vieläkään tullut mitään tietoja Hartille, jotka olisivat oikeuttaneet hänet kirjoittamaan ja sanomaan sanottavansa. Tämä epätietoisuus oli saattaa hänet sairaaksi levottomuudesta. Hän ei uskaltanut, ei tahtonut ajatella tulevaisuutta. Eikä työkään nyt antanut hänelle viihdykettä.
Hän päätti siis parhaaksi kävellä pitkin metsiä ja ihanoita seutuja. Siellä hän monta kertaa jollakin kivellä istuskellen mietiskeli. Mikä häntä nyt mahtoi vaivata, kun ei työkään enään sujunut käsissä! Kahden päivän perästä tuli Olli kaupungista. Hän toi sievän kulta sormuksen ja komean silkin. "Ohoh!" tuumi Taavetti silkin nähtyään, "no kyllä Leena sen sietääkin." "Hyvin hyvästi!" sanoi Olli.