United States or Western Sahara ? Vote for the TOP Country of the Week !
Nyt oli hänen äitinsä laskenut hänen sydämelleen, että hänen tulisi tutustua esi-isäinsä maahan, tähän Suomeen, jota hänen isänsä oli puolustanut viimeiseen mieheen asti ja rakastanut aina kuolemaansa saakka.
Suomen rautatieasema, joka on aivan kaupungin laidassa, on ainakin siihen nähden hyvälle paikalle asetettu, että sieltä keskikylään ajaessaan voi nähdä suuren osan varsinaista kaupunkia, jonka luonteeseen siis jo ensi matkalla saa tilaisuuden tutustua. Niin pian kuin ajuri oli muutaman tonttivälin ajanut, pisti silmään tien tasaisuus.
Omituinen piirre muutamanlaisissa kaunottarissa ... oletko huomannut puhui ystäväni meidän äsken Esplanadia kävellessämme joka tekee sen, että minä melkein pelkään heihin likemmältä tutustua. Menehän kerran katsomaan Korkeasaaren kauriita... Siellä on niitä kolme, ja niille on aidattu erityinen iso pihatto saaren keskeen.
Hauskoina lisinä tähän kuolemaa ja maanpakoa käsittelevien tarinoiden sarjaan, joka semmoisenaan muuten vanhempain mielestä olisi masentanut herkkää lapsen mieltä, sai hän tutustua sellaisiin aiheisiin muinaisen Ranskan iloisten ja kunniakkaiden päivien ajoilta kuin ovat kertomukset »Kanasta ja ruukusta», laulu Vert-Galantista j.n.e.
"Ah, tunnetteko tarkemmin häntä, Konstansia'?" kysyi ruhtinatar. "Tunnen, Teidän Korkeutenne, sen verran kuin yhteenpakoitetut erisäätyiset oppilaat voivat toisensa kanssa tutustua", vastasi neiti välinpitämättömästi nykähyttäen olkapäitään, joka saattoi vereni kuohumaan.
Täytettyään tehtävänsä hän verhosi itsensä viitallaan ja istahti vankihuoneen nurkkaan, missä seinät olivat molemmin puolin hänelle tukena sillä »karmituoleja», niin hän sanoi, »olen aina pitänyt erittäin mukavina». Näin istuen hän rupesi tutkistelemaan vankeustoveriaan. »Kunnon ystäväni», sanoi hän, »meidän molempien pitäisi likemmin tutustua, koska meillä nyt on yksi ruoka ja yksi vuode.
Pidän sitä todellakin harvinaisena onnena että olen saanut tilaisuutta tutustua häneen ja nauttia hänen jokapäiväisestä seurastaan. Vuorela. Jaa-a, kyllähän sen arvaa. Pölkkynen. Sillä hän on vakava ja ymmärtäväinen nainen, tottunut petakooki ja voi pitää hyvää tissipliiniä. Vuorela. No kyllä. Mutta minä puolestani en tässä tahtoisi käyttää tuota sanaa »tissipliini» minä sanoisin inkvisitioni.
"Nyt saat taasenkin tutustua Kolkin tyttären kehutun sivistyksen kanssa", huomautti Katru Kirrille. "No rahojeni kautta! En minä häntä tuommoiseksi olisi uskonut, vaikka sata suuta olisi sanonut", sanoi Kirri, peräti kauhistuneena. "Ja Martti ja Aina kirjoittavat toisillensa", lisäsi Kirsti. "Kirjoittavat! häh, mitä? mistä sen tiedät?" kysyi Kirri hätäisesti, saatuansa uutta epäilyksen ainetta.
Tässä saimme siis ensi kerran vähän tutustua itämaiden satamatapoihin ja näihin sellaisen kansan hurjiin poikiin, johon sivistys on vielä hyvin vähän päässyt leviämään, ja jonka keskuudessa raaka voima vaikuttaa enimmän. Sama näytelmä uudistui sitte jokaisessa seuraavassakin satamassa.
Kunnianarvoisa rovasti rykäisi pari kertaa, katsoi milloin isoon seinäkelloon, milloin muorinsa kaulahuivin nipukkaan, ikäänkuin keksiäksensä jonkin hyvän keinon ja sanoi vihdoin viimein, että myllärin Jaakko tunsi kaikki metsän polut ja osaisi parhaiten häntä opastaa, "jos hän välttämättömästi kernaammin tahtoi tutustua rosvoihin soihin ja yösumuihin kuin lämpimään sänkyyn kunniallisten ihmisten luona".