United States or Austria ? Vote for the TOP Country of the Week !
Nainen linnasta lihavan, Kaupungista kaunokaisen, Joll' on kallis kampa päässä, Kohtapää, kotat jalassa. Tahi jos tietäisin vähäsen, Arvoaisin aikanani, Niin en naisi ensinkänä, Nykyisiä tyttölöitä; Ne on neitona soriat, Koriat ison kotona,
Isoni orihin osti, Hiirenkarvaisen hevosen; Osti sormukset soriat, Sekä kihlat kirkkahimmat Minun nallin naiakseni, Kenstin kestaellakseni, Ja konstin kosissa käyä. Läksin konsti kulkemahan, Kensti käymähän kosissa; Nousin rannalta mäkehen. Talopa oli mäellä, Ei saata sivutse mennä, Ei ylätse, ei alatse; Ajoin talon tanhualle, Talon pienille pihoille.
Minkä tiesivät minusta, Kunka kummasen näkivät, Kun ei nainehet minua Nuo soriat nuoret sulhot, Kun ei korjattu kesällä, Viimetalvena tahottu, Otettu omille maille, Kopattu kotikylähän.
Suorin poikaset sotahan, Nuoret miehet miekka vyölle; Itse linnassa lihoan. Sekä kasvan kaupungissa, Juon olutta, minkä jaksan, Apan kaupungin kanoja. Sure en sitte Suomen maita, Enkä Suomen neitosia Suomess' on soriat neiot, Kaunokaiset Karjalassa; Lihavammat linnassani, Kaunihimmat kaupungissa. Käynti roualassa.
Nyt olen vanhannut varahin, Tullut muita tuhmemmaksi; Sill' ei katso neiet nuoret, Neiet nuoret ja soriat Sivu käv'vät, kanta välkkyi, Sivu astuit, maat aleni, Selin seisoi, seinät paistoi, Selin istui, maat ilotsi. Tulin vanhaksi varahin.
Nyt ne ei kukat koriat Kauan päässäni kahaja, Ei siniset silkkinauhat Paista päivänpaistehessa, Eikä suortuvat soriat Tuiski tuulessa isosti; Kun tulen kotihin toiste, Käyn lakissa, en kukissa. Sitte lakkini lavia Vielä tuiski tuulessaki, Kaulahuivini koria Kumottavi kuutamella; Vaan ne sormukset soriat Vakassa valittelevat, Silkkinauhani siniset Itkevät ikänsä kaiken.