United States or Netherlands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kotimaahan tulla halaa korkeat myös konsistorit. Seisoo ruskoss' uuden aamun Hurtta niinkuin suolla honka, niinkuin varjo haudanhaamun taikka pitkä pilvenlonka; ymmärrä ei elämätä enää uutta, alkavaista, häipynyt on sielunhätä, sure ei hän nuorta naista. On jo niinkuin nöyräpäinen; ryösti ryssät kaiken hältä, hymy hyytyi hältä jäinen, murtui mieli miettijältä. Jäi vaan Turunkorva.
Teilt' en virttä pyydä; Vaan hiljaa airon-loiskehen ääntä kaukaa, Tai hänen asteluaan. Waan turhaan! Luot' ei armahan viesti viihdä Mun korvan' kaipua! peipon liirut untuu Waan seudun rauhaan, niin käen sointusa huokuu Kaikuhun untuvi myös. Päin metsää katson: arkana lammaslauman Palaavan nään pölypilven kesken kotiin; Jos silmään pitkin aaltoja ruskoss' illan Vilkkuvi lokkeja vaan.
Koin ruskoss' idän kaukovaarat ui, ja päivän valkeus jo vallan voitti, kun hanki rientäissämme ruskottui, sen ruskoss' aamu kunniamme koitti. Syvemmin yhä, noustess' auringon, tuo hohtaa huomenkoi, se hurmett' on. Mut tuskin päivän ensi vartio jäi taa, jo taiston viime liekki herkes, ja Siikajoen nuori voitto jo yht' uljaan kaksoisveljen saada kerkes.