United States or Palau ? Vote for the TOP Country of the Week !


Valepukuinen ritari teki liikenteen ikäänkuin sekä omaa tilaansa valittaaksensa että rukoillaksensa häneltä anteeksi ja jätti hänelle samassa sulttanin kirjeen, joka tavallisuuden mukaan oli kääritty kalliisen silkkiin ja kultavaatteeseen.

Hänelle annettiin sitä paitsi tarpeelliset suulliset neuvot, mitä hänen piti puhua ja tehdä, jotta Croyen neitejä luultaisiin englantilaisiksi vallasnaisiksi ja häntä itseään heidän hovimestarikseen, jotka muka olivat käyneet toivioretkellä pyhän Martin luostarissa Tours'issa ja nyt aikoivat pyhään Köln'in kaupunkiin rukoillaksensa niiden kolmen tietäjän haudalla, jotka olivat käyneet Betlehemissä Kristuslasta kumartamassa; sillä semmoisen tekosyyn nojalla Croyen kreivitärten oli määrä matkustaa.

Tiedän, vastasi Löfving, niin kauan kun hän voi sinua seurata, mutta kun myrsky puhkee ja vie teidät mukanaan, niin saa Maria sulloa pussinsa täyteen kärsivällisyyttä ja uskollisuutta sekä lähteä Ruotsiin, siellä muiden pakolaisten kanssa rukoillaksensa niiden puolesta, jotka ovat heille rakkaat. Martti katseli Mariaa hellästi. Sitä olen hänelle sanonut. Hän vaan ei tahdo. Maria vetäytyi pois.

Tällä tavoin eli Guldborg elatuksen murheetta, maksoi mestari Petterille vuokransa, ja hänellä oli kuitenkin aikaa muutoin työskennellä Valdemarin kasvatuksessa ja opettaa hyvälle Ingeborgille hienompia naisten käsitöitä. Hän koetti monta kertaa päästä kuningattaren luokse, rukoillaksensa korvausta niistä uhrauksista, joita Niilo Svane oli tehnyt hänen palveluksessaan, mutta aina turhaan.

"Mutta se, joka menee temppeliin vain rukoillaksensa," toinen hänet keskeytti, "se ei ota kumppalikseen luullakseni Euleuksen tapaisia tai muita sellaisia, kuin nuot molemmat, jotka eivät varmaankaan rukoile sinulle siunausta tuolla akaasiain alla; minä ainakaan, vaikkapa olisin satunnaisesti varaskin, en menisi heidän kanssansa varastamaan. Mikä sinut sitten on tuonut Serapiin luo?"

Jo hän oli aukaissut majan oven ja pannut jalkansa kynnykselle, vaan ikäänkuin raivottarien vaivaamana hän taas pakeni erääsen hiljaiseen nurkkaan, jossa hän joka ikiseltä ihmiseltä oli rauhassa. Kylän kirkon kello alkoi ilmoittaa puolta päivää ja Ruppert tiesi äitinsä säännöllisesti tähän aikaan menevän kirkkoon, siellä hiljaisuudessa rukoillaksensa Anteron puolesta.