United States or Samoa ? Vote for the TOP Country of the Week !
Omituisen sattuman kautta minä olin noussut Ranskan rannikolle juuri samalla hetkellä kuin muuan verenhimoinen salaliittolainen, ja saman sattuman kautta olin joutunut näkemään, millä tavoin polisi koetti hävittää ja voittaa hänet sekä hänen toverinsa.
Vielä kertoi hän, kuinka tuo siivo ja hyvä herra lahjoitti heidän säädylleen ja arvolleen sopimattomia ja liian kalliita vaateaineita, ja samassa veti Jaakko ne povestansa ja tarjosi ne nimismiehelle palkkioksi avustansa. Nimismies otti käteensä tuon vaatetukun ja rupesi niitä tarkastelemaan. "Kummallista tämä on. Polisi tuommoisia lahjoja!
Mutta se höltyi alemmastakin saranasta ja kaatui suuresti rämähtäen katukäytävälle. Laajalti kajahtelivat tyhjät kadut öisessä hiljaisuudessa. Prrrr Polisi! prr pr pr Toinen polisi! Prrr kolmas! prrrr joka suunnalta! Me käpälämäkeen.
Ovessa hän jo kaikin voimin työnsi kapteenia, ja rappusissa sai hirveän kiireen ja hädän. Tuskin olivat he tulleet ylös toiseen kertaan, kun Kerttu näki tyhjän ajurin tulevan heidän portillensa ja ajavan heidän pihaansa. Kertun sydän seisahtui. Hän ajatteli: tuolla ajurilla aikoo polisi viedä kapteenin. Myöhäistä! Hän oli pyörtyä Kustaavan syliin.
Hyvämielinen tyytyväisyys palasi jokaisen kasvoihin ja iloisesti naureskellen rupesivat he katsomaan suon sivua harveikkokangasta myöten tulevia taakkaselkäisiä tulijoita. Venäjän herra jo kolmenkymmenen askeleen päässä alkoi hohottaen nauraa ja pölisi. Lappalaiset alkoivat iloisesti vastata venäjänkielellä.
Polisi olisi koko sydämmestään tahtonut tehdä rikkaille ajajille mieliksi ja avata heille tie pysäyttämällä vangit, mutta tässä kulkueessa tuntui joku synkkä juhlallisuus, jota polisikin tunsi ja jota ei edes tämmöisen rikkaan herran tähden sopinut häiritä.
Kun oli noloa ruveta niistä aamiaiskeittoa valmistamaan, lähti Aaro juoksujalassa joelle. Sinne lähtivät pian muutkin miehet, ja pian Väinö palasi sieltä ylempänä päätään kädessään riiputtaen isoa lohta, jota hän haltioituneena ylisteli taas Korkeanveisun sanoilla. Venäjän herra sen nähdessään viittoi käsillään ja riemuissaan nauraen pölisi. Mitähän tuokin tönissee.
Istun penkillä ja katson kuinka häärää pienet pojantenavat puitten kimpussa, kuin ammatikseen pettäin polisia pyylevätä. Nytkin suuren tuomen latvassa! Entä eikös tuossa pihlajassa vilku marjaterttuin välitse kintut ruskeat ja pörrötukat. Missä liekkin koko polisi. Lemunaatin juontiin lienee mennyt taikka jospa aivan kotiansa kuivaa paitaa ylle vaihtamaan.
Hän katseli taivaaseen päin jäykistyneillä vertyneillä silmillään. Hänen vieressään seisoivat huolestuneennäköinen polisi, katukauppias, postinkuljettaja, kauppapalvelija, vanha vaimo päivänvarjostin kädessä ja juoksupoika, tyhjä kori kainalossa.
Hän se myöskin hoiti pikkupolemiikkeja muiden lehtien kanssa ja sitä oli aika paljon, yhtä paljon kuin nytkin. Mutta silloin sitä ei, jumalan kiitos, tarvinnut käydä muita kuin ruotsinmielisiä vastaan. Koko maaseutusanomalehdistön kesken vallitsi vielä rauha ja rakkaus. Vaan ruotsalaiset lehdet, ne ne saivat takkiinsa niin että pölisi.