United States or Sierra Leone ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Enhän mie saijua, mie otan paukun vieraiden kunniaksi... kas niin... votka haraso... se on minun ruoka ja juoma... Yhhyh!... tahtoo välistä vähän sisuksia korventaa... tähän näin tekee kipeää sydänalaan... pitää ottaa paukku, pitää ottaa paukku...» Semmoisen isännän kanssa on helppo tulla toimeen, ei muuta kuin antaa puhua ja kuuntelee. Ja hän kertoi meille kaikki asiansa yhteen menoon.
Mikä spektaakli tämä on? puhkeaa myöskin Sakris puhumaan. Miksi te tahdotte ammuta kävelijöitä? Missä teillä on siihen lupa? Anteeksi, se oli erehdys, vastaa herra. Minä luulin ... että täällä oli kettu taikka jänis... Kaikenlaisia peijakkaan erehdyksiä! Mutta hyvä, ettei paukku osunut. Minä ... kettu tai jänis! vastaa Sakris hiukan kalveten, ja ärtyisesti pudistelee hän hiuksiaan.
Silloin me äänestämme veljeyden ja tasa-arvon valtakunnan maan päälle, silloin me Tulee paukku Viaporista! huusi taas Hinkki. Kaikki väki äimistyi ensin sanattomaksi. Ja puhujakin jäi ikäänkuin sammaltelemaan, yhtyen yleiseen äänettömyyteen.
Nousee ylös jaloilleen, murisee jotakin hävyttömistä ihmisistä: ketuksi luullaan häntä ... jänikseksi. Hän huudahtaa: Eikö teillä ole silmiä? Mutta ... kysymys ei olekaan siitä ... vaan nykyään ei saa ihmisiä ... sillä tavalla kuin... Anteeksi, pyytää herra jälleen. Minä olin opettamassa koiraani. Antakaa anteeksi ... unohdetaan tämä... Ollaan onnellisia, ettei paukku osunut.
Huomaa Hurtta luona takan kuurullansa kumman jonkin, äkkää silmäpuolen akan: siinä etsimänsä onkin! Roikkuu päällä paidan risa, riippuu rinnat häijyt hällä, konkelona koivun visa niinkuin lentoon lähtijällä. Kiroo Hurtta kolminkerroin: »Tuoss' on laukku, siinä naukku! Ensin syödään, juodaan herroin, sitten vielä viime paukku.