United States or Bahrain ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ne ei koske meihin; riensimme vaan nylkemään ennen nahan sitkistymistä lihaan. VIERTOLA. Kaikki hyvin! Kotia, miehet, niinkuin käsken. Poistui miehinensä Viertolan herra, uhaten kovin ja kiroillen; mutta veljekset rupesivat jälleen teurastukseen. Ja seuraavana päivänä oli neljäkymmentä härkää nyljetty, ja palasivat veljekset kotiansa, kangessa kantain karhua mustanhallavaa, ankaran suurta.
Tyhmä mies, kun et tahtonut kuuttasataa, sanoi akka ilkeä ivan hymy kasvoissa. Kohtalainen makkara se paras on, tuota. Minä en, tuota, aiokaan uutta naapuriani ruveta nylkemään. Ja sen minä sanon, tuota, että tällä kylällä eletään siksi röytämällä, tuota, että ei tahdota vasta tullutta ruveta, tuota, paikalla paljastamaan.
Pian ryhdyttiin hirveä nylkemään ja paloittelemaan sen lihoja. Silloin metsästäjät huomasivat, etteivät sudet olleetkaan paenneet kauas. Yksi oli niin rohkea, että tuli näkyviin. Ne ilmeisesti vielä toivoivat pääsevänsä suomalaisten kanssa saaliin jaolle. Sen metsämiehet älysivät vallan hyvin.
Yksi parvi on tullut idästä päin ja se on takanamme, mutta näin myöskin paikan, mistä naaraskarhu on kulkenut kahden pennun kanssa, jotka ovat enemmän kuin vuoden vanhat. Ne ovat joen toisella puolella, ja toivonpa, että jonakin päivänä pääsemme niiden kimppuun. Nyt pojat, sarvasta nylkemään; kyllä minä keittämisestä pidän huolen."
Sandy itse miltei sitä älynnytkin. Hänen mielensä teki ryhtymään johonkin työhön tappamaan harmaata karhua tahi nylkemään villi-ihmisen kalloa, sanalla sanoen jollakin tavalla uhraamaan itseänsä tuon vaalean, mustasilmäisen pienen opettajattaren edestä.
Ottamatta huomioon sodan aiheuttamaa hätää riisuivat veronkantajain ulosottomiehet kyntöhärän talonpojan auran edestä, riistivät käsityöläiseltä työkalut ja kauppiaalta tavarat myymälästä. Monessa paikassa väestö nousi ilmikapinaan nylkijöitään vastaan ja poltti veroluettelot, mutta bysanttilaiset saapuivat isommalla joukolla ja rupesivat nylkemään entistä sydämettömämmin.
"Hän on kaukana jäljessä päin", arveli Pekka itsekseen, "eikä kuule huutoa suksien kahinalta. Kyllä hän tänne osaa, kun seuraa jälkiä. Parasta lienee, kun nyljen kontion niin kauan kuin se vielä on lämmin", jatkoi hän yksinpakinaansa, ja sitten hän ryhtyi karhua nylkemään. "Onpas tämä oiva otus. Missäs sait sen eteesi. Rakki? Mutta miksi ei Antti tule? Ohoi, Antti!" Ei kuulunut mitään vastausta.
Esa käski hakea mäeltä erään mökinäijän nylkemään. Kamari, johon Esa vihdoinkin pääsi, ei ollut niinkään hullun näköinen kuin olisi otaksunut. Se oli jonkinlaisessa »asuttavassa kunnossa». Sohvasängyssä oli vuode levällään, siellä oli pöytä, piironki, muutamia tuoleja ja kaakelimuuri loukossa. Likainen se kyllä oli, mutta ei niin likainen kuin tupa. Lattia oli joskus maailmassa maalattu.
Ei, Matti, kyllä asia pysyy sellaisena kuin minä sanoin. Lavan minä vain saan. En olisi sitäkään huolinut, jollei tämä seutu olisi minua miellyttänyt. Viivymme täällä sen aikaa, että ehdin katsella ympäristöä. Sillä aikaa syömme minun osani, eikä nyt sen pitempiä puheita siitä asiasta, vaan ryhdymme karhua nylkemään ja paloittelemaan.
Täällä Burgundin sotaväki, ainakin osa heistä, nimittäin Nylkyrien nimellä tunnetut joukot, rupesivat kaikin tavoin nylkemään asukkaita sillä tekosyyllä, että muka piti kostaa piispan murha, siten todistaen saaneensa kunnianimensä täydellä syyllä.