United States or Papua New Guinea ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Niin, jospa isä toteuttaisit tuon tuumasi!" huudahti Inger-Johanna innokkaasti. "Nyt haluttaa minuakin nähdä minkälaista siellä on... Luulen, että me aina ennen ajattelimme maailman loppuvan tuolla omaan karjamaahamme." "Minullahan on peite kanssani satulalla, ja jos he kerran minulle voivat hankkia yösijaa, niin kyllä sinäkin saat siitä osaa." "No, no, Morten! jätä ihmiset rauhaan!"
Keskustella tuollaisista korkeista asioista, joista naiset pitävät» hän puhui ylimielisesti »siitä, mitä voi tehdä maailman parantamiseksi, ja muusta sellaisesta. Tuolla yläkerroksessa on iltapäiväisin koolla punainen seura... Ja *sinä* olet punainen, siksi että Morten Finne on punainen, jos hän olisi keltainen, niin tietysti sinäkin olisit keltainen.
Niinä vuosina, joina Morten Garman isänsä kuoleman jälkeen oli koettanut saada laveat asiansa kukoistamaan, ei hänen työnsä ollut onnistunut. Kauppahuone oli sotavuosina ja rahamuutoksen aikoina kadottanut niin paljon, että sen voimat olivat moneksi vuodeksi masentuneet, niin, näyttipä siltä, kuin ei se koskaan enää ottaisi voimistuakseen.
Mutta Sakari meriaitta-renki oli sen jo ilmoittanut. "Oletko oikein varma asiasta?" kysyi konsuli Garman terävästi. "Me olemme hänet observeranneet kiikarilla herra konsuli! Se on yhtä varmaan 'Perheen Toivo', kuin minä olen syntinen ihminen Jumalan edessä. Se tulee juuri Sandsgaardin lahdelle". Morten V. Garman nousi nojatuolistaan.
Sinua rakastava isäsi Morten V. Garman. Voihan myrskyä kestää, jopa ankaraakin, kun ollaan mannermaalla.
Morten ja minä tiedämme niin hyvin, miten järjestämme kotimme; me aloitamme aivan vaatimattomilla koivusilla huonekaluilla. Eihän meillä ole paljon rahaa, millä elää, ja me olemme aivan yhtä onnelliset, vaikka kotimme olisi kuinka vaatimaton, siitä olen varma!» »No, no, Elisabet, elä nyt kuvittele noin liikoja! Ajattele, lapseni, että koetat aina tehdä parhaasi.
Alette tunsi, että hän oli vähällä sanoa hänelle yhtä ja toista, joka koskisi häneen kipeästi. Mutta oli sääli häiritä hänen onneaan. Sehän kestää vain niin kauan kuin kestää! »Sanopa, kirjoittaako Morten mitään amanuenssinpaikasta?» kysyi hän kääntääkseen ajatuksensa muuanne. »Hän saa sen, äiti, heti kuin hän syksyllä valmistuu», Elisabet kertoi ilosta säteillen.
"Oh mene sinä metsään luottonesi päivinesi! rahat ovat luottoa paremmat, luulisin ma! Minun rahani ovat totta tosiaan yhtä hyvät kuin sinun Morten Garman! ja jos et sinä ota niitä, niin et olekaan sama mies, minä sinua pidän." Jaakko Worse oli nyt vallan innoissaan ja he sinuttelivat toisiansa sitä huomaamattakaan.
Mutta niin pitkälle E. F. Garman ei ole joutunut, että lainaavat rahoja omalta omalta väeltänsä." Hetkisen istui tuo viekas kippari Worse äänetönnä; mutta viimein se tuntui hänestä liian hassulta; hän kiivastui ja löi nyrkkinsä pöytään: "Ei, kuules Morten Vaari! nyt tuo ylhäisyytesi jo hyppää aisojen yli!
Perheen kauan valmistettu kaksinkertainen juhla koitti tänään, Morten Finnen ja Elisabetin häät sekä isän ja äidin hopeahäät.