United States or Jordan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja kasteisia metsäteitä myöten me kuljimme, me kolme; ja meidän kanssamme, minä luulen, että me kaikki sen tunsimme, astui vielä Yksi, näkymätönnä, eksyvän lampaan Hyvä Paimen. Eikä vihanta salo ja metsäkukat ja juhlalliset hongat koskaan näyttäneet minusta raittiimmalta ja ihanammalta taikka enemmän pyhän kirkon kaltaiselta, kuin tänä aamuna.
Viime päivinä ei ollut mitään ilmoitusta susista saapunut ja summittaisin ohjattiin matka Katumaanjärvelle ja pitkin metsäteitä sinne tänne eri suunnille, kunnes kaikki osanottajat saapuivat Turengin kylään. Sieltä matkasivat kaikki yksissä koilliseen päin Sääjärven torppaan saman nimisen järven rannalla, jossa nyt levähdettiin päivällisten aikaan ja hevosia syötettiin.
Se oli kesäreki, jonka jalakset ja aisat olivat yhdestä puusta, aisat tavallisen pituiset, mutta jalakset niinkuin olisi tavallisesta reestä vain ensimäinen kaplasväli jälellä. Tämän tämmöisen ajopelin valjastaa sydänmaalainen hevosensa jälkeen ja ajaa sillä niin hyvin kuin voi kuormiaan metsäteitä pitkin.
Jos hänellä oli ruokatavaroita riittävästi viikoksi, puoleksitoista, hän saattoi lähteä Vermlannista suoraa päätä Taalainmaan halki Helsinglantiin, asutuille seuduille, ja silloin hänellä oli taivallettavana runsaasti 30 penikulmaa metsäteitä. Hän saattoi tosin jonkin verran kartuttaa eväitään ampumalla matkalla metsänotuksia.
Usein saitte turhaan minua lauluillanne tervehtiä. Minä vain tuumailin, että »mitähän ne lehtorit laulaa», kun ei ota läksyt asuakseen päässä. Kuitenkin minä Teitä kohtelin paremmin kuin etelämaissa kuuluvat tekevän. Puhtaalla omallatunnolla voin vakuuttaa, etten tänäkään päivänä tiedä, mille laululinnun liha maistaa. Aina kun lomaa sain, astelin metsäteitä, kuuntelin ja ihailin Teitä.
Ystävämme tapasimme kotoisalla ja hän oli paikalla valmiina lähiöön. Hän valjasti hevosensa, otti koirat rekeensä, ja niin lähdimme jälkiä etsimään. Sekä helppo- että vaikeakulkuisia metsäteitä aina kello 12 asti päivällä retkeiltyämme, ilveksen jälkiä ensinkään löytämättä, poikkesimme muutamaan yksinäiseen sydänmaan mökkiin.
Jälet löydettiin ja seurattiin niitä kauan, ensin tietä Murilaan käsin ja sitten metsäteitä Alajärvelle, vaan minkäänlaisia hyppyjä tien syrjälle ei löydetty ja lopulla katosivat jäletkin kerrassaan. Meidän huomaamattamme olivat sudet poikenneet jollekin tielle. Vasta pimeän tultua palasivat metsästäjät kaupunkiin, voimatta antaa minkäänlaista ehdotusta huomispäivän varalle.
Mitä tekisi hän siellä tuntureilla?" "Hän voi jäädä yöksi Grönnelid'in karjamajoille." "Mutta se olisi liian rasittava matka... Sinunhan täytyisi kulkea aivan raivaamattomia metsäteitä!" "Saa hän istua hevosen selässä aina karjamajojen toiselle puolelle. Musta kulkee kyllä kun sinä istut satulassa vankkana kuin pappi tunturien, rämeitten yli.
Ne lähtevät ajamaan pitkänä jonona karaten järviä, soita, metsäteitä ja mäkiä. Missä mennään, minne tullaan, sitä ei ole aika ajatella. Hän tahtoisi olla kaikista edellä, mutta kuta pikemmin hän polkee, sitä pikemmin pakenee edellä oleva... Illalla paistaa tulia suuren järven takana.
Rekeni oli paikoillaan siinä, mihin olin sen jättänyt, ja sitten valjastin hevosen ja lähdin ajamaan metsäteitä pohjoiseen päin; ja sinne tänne mutkitellen jouduin Bogeniin. Sinne jätin hevosen ja kuorman Heikin luo, joka tuo tänne kaikki, kunhan hevonen on muutaman päivän levännyt, ja Heikin suksilla tulin nyt kotiin, niinkuin näette."