United States or Armenia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Suonissaan polte on, mut polttavampi, on tulen hehku hänen mielessään, ja tuska, taudin tuskaa ankarampi, syvältä hohtaa hänen silmistään. Hän hetkiä on lukemahan tarkka, hän kuultelee ja vartoo, silmä arka useesti kääntyy porstuahan päin.
Toisin mieleni omani. Noin emo tytärtä neuoi, Sekä neuoi ja varotti: Pyhäillat istumahan, Kirjat kaiket katsomahan, Lukemahan muut lukuset, Sekä suuret siunaukset. Niin emo minua neuoi, Vanhin lastansa varotti; Toisin mieleni omani, Toisin käski ja kehotti.
Lukemahan oppinut ei Tuomo; Oli paljon, jota ei hän tainnut, Johon luja luontonsa ei käynyt, Johon myöntynyt ei jyrkkä mieli: Kirvesvarttakaan ei veistämähän. Yksi oli toki työ ja toimi, Johon iski aina miehen into: Härkäparillansa peltosarall' Ajeskella poudan pahtehessa Käärittynä sakeahan pöllyyn, Miehelle se huvi suurin täällä.
Frans parka ties vain heikot alkehet, Ja Mimmi tunsi tuskin kirjaimet. Siis täytyi heidän vasta vanhoillansa Kuin pikku lasten alkaa uudestansa, Ennenkuin Frans ol' ylioppilas, Hän ol' jo neljäkymmen-vuotias. Kuin Mimmi vihdoin oppi lukemahan Ja ompelemaan, niinkuin tarvitahan, Ken kerran aikoo tulla rouvaksi, Seitsemänneljättä tul' ijäksi. Ja kuin he tahtoi nuorra notkutella.
Mun voimani sa virvoitat ja yli elon rajan, ah, ikuisuudeks avarrat sa ahtaat ääret ajan. Hän vaaralliseks mua väittänyt on, mut ei mustat kironsa riitä. Hän on itse uimataidoton ja syyttää vettä siitä. Minä tunnoton Berlinin pannalle oon, makutuomarin, pappipahan. Ken ei ymmärrä minua, oppikoon mua paremmin lukemahan. PYH