United States or Malaysia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vaan se neiti kukkasiin Mieltyi kaikellaatuisiin, Vei ne lähes nenää. Ken ois voinut ymmärtää, Että kukka myrkyttää? Onnetonta nenää! Kukan kupu aueten Päästi myrkkyhyönteisen, Joka pisti nenää: Tuhansien sydänten Polte nousi nokallen. Onnetonta nenää! Kylä itkee säälien Tähden nenän kaunoisen, Jok' ei loista enää. Mutta onhan tervehet Sulhoin päät ja sydämet. Onnetonta nenää!
Emmekö voisi ottaa häntä joukkoomme ja opettaa hänelle pelin salaisuuksia? Nautintojen nautinto! Kuinka ihana sinä olet, oi peli, sinä toivon ja pelon kuumeinen polte, sinä verraton, voittamaton intohimo.» »Innoittunut innoittunut!» Glaukus huudahti nauraen, »oraakkeli esittää runoutta Klodiuksen suun kautta. Mikä onkaan seuraava ihme?» Glaukuksen ystävät, Pompeijilainen talo. Antiikkinen juhla.
Pahenneet polvet. Kolkkoa tätä kotoa, Kuka tään koan sisässä? Mie poloinen poikineni, Lintu laiha lapsineni. Olipa minulla ennen, Oli kun muillaki emoilla; Polvet poikoa piellä, Käet lasta käännätellä Polvet paljoa paremmat, Käsivarret vantterammat. Tytär syntyi, tyhjä syntyi. Poika syntyi, polte syntyi, Polte syntyi, kaski kasvoi; Tytär syntyi, tyhjä syntyi, Tyhjä syntyi, kaiho kasvoi.
Suonissaan polte on, mut polttavampi, on tulen hehku hänen mielessään, ja tuska, taudin tuskaa ankarampi, syvältä hohtaa hänen silmistään. Hän hetkiä on lukemahan tarkka, hän kuultelee ja vartoo, silmä arka useesti kääntyy porstuahan päin.
Voi, taukoa jo, sa rinnan polte, rauhoitu, sydän poloinen, onhan turva turpehessa, armo kirkon aidan alla, toivo tuonelan tuvissa. Lyhyt on tie, joka vie kautta surun laakson, iankaikkinen on autuus, joka tuolta puolen lastaan hohtaa... Miksi valvon vielä, vaikka jo levon aika on, miksi sieluni taistelee, vaikka öinen rauha kaikkialla vallitsee. "Mä silmäni nyt suljen, O Isä taivainen.
Rosvoutt' ääretöntä Lain varjoll' ajetaan. He, rosvokoirat, He, kultaa! Viinimarjain veret vienot Imekää, kunnes tulikuuma polte Verenne vahdottaa ja hirsipuusta Pelastaa teidät! Lääkärist' ei turvaa: Hän vastamyrkyin myrkyttää, hän tappaa Enemmän kuin te rosvoatte. Viekää Rahat ja henki; tehkää konnantöitä, Se virkanne on, teill' on kirjat siihen.
Voi, kun oltaisiin jo aamussa. Auttakaa nyt tulee polte. Hän heitteli itseään tuskissaan. Hiljaa, hiljaa, varoitti rouva. Tarttukaa kiinni tänne käsiini. Ai, ai, te ihan rutistatte ne murskaksi. Selma oli milloin mustan puhuva, suonet otsassa pullistuivat, kaikki jänteet pingoittuivat.
"Kolmen haavan sijaan taivahassa Lapsosemme kantaa siipeä kahta, Niillä liitää kohden lapsiparvein, Siellä näkee veljen, ennen kuolleen, Vielä siskon, Reeta pienokaisen. Sinne, toivon, teitä odotetaan Puutetta ja nälkää kärsimästä Pientä siskoanne nälk' ei vaivaa, Eikä vilu, kalman kolkko polte!
Eräänä yönä heräsi Elysée äkkiä siitä, että rinnassa tuntui omituinen polte, joka vitkaan nousevan vuon tavoin kohosi ylöspäin, kunnes se ilman yskää ja kipua lakkasi heikontaen samalla koko miehen ihan mitättömäksi ja täyttäen suun punaisella vaahdolla. Hänestä tuntui niin omituisen pelottavalta. Paha yllätti hänet hiipimällä kuin salamurhaaja, joka yöllä vallan hiljaa avaa ovet ja hiipii sisään.
"Vetäkää muutamia kuppisarvia selkään, ja jos hän ei siitä virkoo, niin pitää vielä hyvästi suonta iskeä". "Hän oli pyörtyä viime kerralla", muistutti rouva vähän arvelevaisena. "Laskekaa verta pois! laskekaa verta pois! Veren pitää vähetä rinnasta, muuten polte hänet lopettaa.