United States or Barbados ? Vote for the TOP Country of the Week !
Rakastajatar on sen huomannut ja siksi kyynelöinyt. Mutta olisiko Johannes todellakin uskaltanut kurkottaa niin korkealle? Miksei! ajatteli Muttila edelleen. Rohkea rokan syö. Ja onnenmyyrä se on tuo Tamminen ennenkin ollut. Hänkin oli kuullut rouva Rabbingin avioerosta ja arvasi hänen senvuoksi oleskelevan Köpenhaminassa. Ja Johannes taas saattoi rouva Rabbingin vuoksi täällä oleskella.
Ida Falbe-Hansen oli siellä jo ennestään, sillä hän kuului kongressin esitelmöitsijöihin. Eräänä kesänä he taas matkustivat Selma Lagerlöfin luo Mårbackaan, sillä hän kuului heidän hyviin ystäviinsä jo aivan entisiltä ajoilta, oli asunut heidän luonaan Köpenhaminassa ja useimmat hänen teoksistaan oli Elisabeth Grundtvig muuttanut tanskankieliseen asuun.
Mutta Andersenin sadut olivat olleetkin minun henkinen ravintoni jo kuudenvuotiaasta alkaen ja niihin sekä hänen »Mit Livs Eventyr» nimiseen elämäkertaansa olin niin eläytynyt, että ne ensipäivinä Köpenhaminassa ollessani ehtimiseen joutuivat mieleeni.
'En sitä ymmärtänyt', sanoi hän suoraan, mutta ikäänkuin olisi hän pyytänyt anteeksi. Senjälkeen puhuttiin teaatterista ja hän oli vaiti. 'Tehän olette asuneet Köpenhaminassa, olette varmaankin useinkin siellä käyneet, sanoi joku. 'Enpä niinkään, hyvin harvoin vaan. 'Ettekö pidä näytelmistä? 'Pidän kyllä, mutta meillä ei ollut varaa siihen. 'Hyvä', sanoin itsekseni, 'hyvä!
Sen ohessa tahdoin lähemmin tutustua suureen sisälähetys-liikkeeseen, joka nykyään voittaa yhä enemmän alaa Tanskassa ja on luonteeltaan kirkollinen. Köpenhaminassa oleksiessani otin selvän sikäläisen kaupunkilähetyksen ja nuorukais-yhdisyksen toimintatavasta.
Miten onnellinen hän esim. oli sen johdosta, että Suomen naiset olivat saaneet valtiollisen äänioikeuden, sen muistaa jokainen meikäläinen, ken oli mukana Kansainvälisessä äänioikeuskongressissa Köpenhaminassa 1906, jonka järjestämisessä Anna Berendsenkin oli ollut mukana ja tapansa mukaan ottanut paljon käytännöllisiä tehtäviä suorittaakseen.
Brusa. Näinä raskaina surun vuosina kuului ihan asiaan, että jokainen suomalainen, ken oli hiukankin innostunut maansa politiikasta, kävi Berendseneillä Köpenhaminassa ollessaan, oli hän sitten ennestään talossa tuttu tai ei. Ja samaa tapaa jatkettiin sittenkin, vaikka olosuhteet meillä hiukan valkenivat. Ja aina suomalaiset olivat siellä tervetulleet.
Näin hän siinä kirjoitti: »Pelkään, että te jo olette unohtanut erään, joka kokouksen aikana Köpenhaminassa 1890 oli teidän seurassanne muutaman kerran ja sai osakseen teiltä sen saman edistyksestä ja voitoista aiheutuvan innostuneen tunnustuksen, jonka osoititte kaikille, ketkä olivat maansa hyväksi työskennelleet ja naisten asioita edistäneet.
Routavuosina, jolloin oli hyvin tärkeätä, että Suomen vanhurskas asia saatiin Europan tietoisuuteen ja että sillä oli sanomalehtimaailmassa ystäviä ja puoltajia, jotka tunsivat sen ahdinkotilan, oli eräs tanskalainen muita innokkaammin ottanut meitä tässä suhteessa auttaakseen. Tämä henkilö oli *Ivar Berendsen* Köpenhaminassa.
Jo hamasta nuoruudestaan hän oli kuulunut Grundtvigin piiriin ja istunut äitinsä kanssa Vartovin kirkossa Köpenhaminassa tätä suurta oppi-isää kuulemassa. Ollessaan Köpenhaminassa keväällä 1865 kirjoitti hän miehelleen: Eilen nuoret täällä pääsivät ensi kerran ripille. Voit arvata, että se hetki oli ihana Vartovin kirkossa.