United States or Liechtenstein ? Vote for the TOP Country of the Week !


Välinpitämättöminä he kuuntelivat vesipisaroiden tipahtelemista katosta maahan, ja jos heidän jalkansa koskivat siellä täällä valkoisiin, puoleksi maatuneihin ihmisluihin, he potkaisivat ne tieltään välinpitämättömän näköisinä.

Rosina katseli taukoomatta levottomin silmin oveen päin. Kun kaikki irtanaiset kalut huoneessa olivat hävitetyt, kuului laukaus ulkopuolelta. Ikäänkuin parvi jahtikoiria kuuntelee metsästäjän vihellystä, samoin nostivat kaikki kasakit korvansa pystyyn, kuuntelivat hetken aikaa ja syöksivät sitte ulos.

Nämät sanat ja näitten kaltaiset ja monet muut senlaiset luki johtaja kokoontuneitten kuullen ja kaikki näyttivät suurimmalla hartaudella kiintyvän noihin elämän sanoihin. Ne olivat heidän Herransa omat sanat. Hän oli ne lausunut ja nämät hänen seuraajansa kuuntelivat niitä, vaikka ne olivat heille tutut, ikäänkuin olisivat kuunnelleet taivaasta tulevaa ääntä.

Samalla kuin hän puheensa lopetti, viittasi hän kädellään poikia, jotka peloissaan seisoivat vähän taaempana muista. Provasti kutsui nyt pojat eteensä ja alkoi heitä nuhdella sopimattomasta käytöksestään, jota nuhtelemista pojat alla päin kuuntelivat. "Kylläpä se on surkeata," alotti provasti, "että tämmöisiä pimeyden töitä täytyy kuulla kristillisessä seurakunnassa tapahtuvan.

Ferdinand ja Isabella tosin hyväntahtoisesti kuuntelivat rohkeamielisen Genovalaisen esityksiä, vaan eivät antaneet mitään suoranaista vastausta. Colombo tarttui nyt kuin takiainen hoviin, seuraten sitä paikasta paikkaan.

Rovasti ja pastori väittelivät eräästä hämärästä kohdasta Johanneksen Ilmestyskirjassa ja kaikki kuuntelivat alussa tätä puhetta; vaan kun se oli yleisölle liian vaikeata ja kohta nousi yli väittäjienkin käsitysvoiman, josta syystä he sen jättivät sikseen ja rupesivat puhumaan kukin toisten kanssa, niin leveni nyt keskustelu monelle alalle.

Hinkki nimitteli nimiä ja kyseli, ja aina nousi huuto ja hälinä miesten joukossa, sillä kaikki tunsivat juuri hänen nimittämänsä ja tiesivät suosituimmiksi veijareiksi. Monessa paikassa ja monella työmaalla oli niinä päivinä puhe Hinkistä: vanhat kertoivat nuoremmille asioita, joita nämä suu auki kuuntelivat.

Muutkin kuuntelivat hartaina ja hiljaisina, vaikeni ovensuu-pöydän päässä itse valkopäinen garibaldilainen sotavanhuskin, joka muuten oli kova-äänisin ollut ja jota kaikki kohtelivat suurella kunnioituksella. Myöskin Johanneksen mielestä se oli kovin kaunista. Mutta hän tunsi, että makea viini oli kihahtanut hänen päähänsä, ja hän olisi nyt mieluimmin mennyt kotiin.

Pimeän tullessa kantoivat orjattaret huoneeseen neljä pikisoihtua, joiden loimu oli suuri ja kirkas. Sekä Lygia että Acte olivat hyvin kalpeat. Keskustelu katkesi heiltä yhtämittaa. Molemmat kuuntelivat kaiken aikaa, eikö joku jo tulisi.

Kun kaikki lehmät ovat sitä juomaa juoneet, niin päästän kytkyestä ja lasken pihalle, ja silloin tulevat kotiin joka ilta kohta, kun aurinko alkaa mailleen painua. Silmät pyöreinä kuuntelivat emännät tietäjänaisen puhetta. Oiva taioilta taikasi tuntuvat! Neuvonet vieläkin. Neuvo, neuvo!