United States or Marshall Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta turha on kuluttaa mustetta sellaiseen. Minä en voi sitä teille maksaa, en vaikka ottaisitte minulta palvelijanpukunikin, jota en myöskään vielä ole saanut työlläni ansaituksi, niinpä olisin mieluummin tahtonut, että olisitte jättänyt minut sairaalaan loppuani odottamaan. v. Minä sinä minua pidät?
Movit Ajacem, Telamone natum, Forma captivae dominum Tecmessae. Sanalla sanoen, minä olen suuresti huolissani tästä asiasta. Minun kenties ei pitäisi kuluttaa aikaani», lisäsi hän hyvin yksitotisesti, »sillä että vaivaan teitä saarnoilla aineesta, joka ei koske ketään muuta kuin teidän ja Annikan sydäntä.
Hänen tsaarillinen majesteettinsa suostuu kuulemaan teidän ehtojanne, sanoi kamaripalvelija jälleen, kuiskattuaan muutamia sanoja herransa korvaan. Hän kuluttaa aikaa! huusi Luukkonen. Hänen väkensä kokoontuu joka haaralta. Ottakaa hänet kiinni!
Jos ei ollut ja minä tuhmuudessani sen ilmoitin niin jo hommasi hän vaikka mistä tytölle jonkun seuratoveriksi siksi aikaa taikka ellei saanut, kärtti ja vei hän hänet mukanaan. Hän saattoi niissä hommissa kuluttaa hyvinkin paljo vaivaa ja osottaa aivan harvinaista kekseliäisyyttä. Mutta kerran minä hänet petkutin taikka me petkutimme.
Pari kolme vähäistä rakennusta, joitten ulkopuolella riippui ilmoitus "Huoneita matkustavaisille", olivat houkutelleet minua; mutta minä pelkäsin kuluttaa niitä muutamia pennyjä, jotka minulla oli, ja pelkäsin vielä enemmän niitten mieronkiertäjien ilkeitä muotoja, joita olin kohdannut tai saavuttanut.
Niilo seisoi hetken aikaa kuin hurmauntuneena, tämä oli tullut niin äkisti! Mutta jos hän mieli päästä perille, ei ollut aikaa turhaan kuluttaa, muuten yö hänen saavuttaisi kodittomuuden kolkko kohtalo seurassansa. Silloin hän reippaasti lähti kulkemaan kärryjen jälkeen, joiden ratina hänestä oli kuin vilkutus iloiseen yhtymiseen.
Tiedäthän, että minä tunnen noin edeltäpäin, ja kun sinä tulit käskemään minua tanssiin, selvisi minulle äkkiä ettemme me saa noin leikkien kuluttaa elämätämme, että suruton nautintomme pian loppuu että jotakin on tulossa... Tällä hetkellä minä tunnen niin ihmeen selvästi, että elämä täytyy olla totuutta ... ja jos me emme tahdo sitä semmoisena käsittää, niin siitä seuraa surua..."
Tuossa äskönkin toin minä Pietarin päiviksi hänelle e-rin-o-maisia ongen koukkuja kaupungista, oikein englantilaisia, kalliita onkia! Meillä on lammessa ruutanoita. Siellähän hänen sopii aikaansa kuluttaa. Istuisi siellä tunnin, mitäpä toisenkin, jopa päästiin keitolle. Se on vanhoille miehille erittäin sopiva ajanvietto."
Tai oikeemmin: joka ennen pintapuolisesti oli tuntenut Elleniä, hän nyt hämmästyi nähdessään sitä muutosta, joka hänessä oli tapahtunut. Asia oli se, että Ellen, luonnollinen ja terveellinen kuin kasvatuksensa oli ollut, ainoastaan oli koettanut kuluttaa aikaansa niin hyvin ja hauskasti kuin mahdollista, niin kauan kuin ajalla ei ollut mitään vaatimuksia hänen suhteen.
Minusta sillä on kauhein muoto, mitä olen nähnyt. Noo, somistuu se. Somistuu se kyllä. Viehättävä viehättävä se on sittekin. Vaan nyt se on niin väsynyt ja uuvuksissa, raukka. Sillä se kuluttaa voimia, sellainen leikki, uskokaa herra. Mitä leikkiä tarkoitatte? Houkuttelu-leikkiä. Ahaa, koirako se houkuttelee rotat? Tiistimies ja minä. Me molemmat olemme siinä yhdessä. Ja se käy niin sievästi.