United States or Oman ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kaswot, kaula ja kädet kaipaisiwat joka aamu ja ilta pesemistä, jalat ja muu ruumis wähintäki kerta wiikossa. Siisteys ja puhtaus kaunistaa kaikki, kiitetään kaikilta ja pitäisiki kaikkein, niin köyhän, kuin rikkaan, niin terween, kuin sairaan siitä huolta pitämän. Puhtaus suojelee ja pitää ihmiset terweenä, sepä on kulkutaudeissaki paras warjeluskeino.
Juuri nyt pimeänä, kylmänä ja kolkkona aikana, jolloin kaikki näyttää niin toivottomasti kuolleelta, mutta jolloin kaikki kuitenkin elää ja toivoo, nyt tahdomme me ajatella ylösnousemisen päivää. Onkos ihme jos kiitetään Jumalaa kauniina keväänä, jolloin maa, taivas ja meri ylistävät hänen kirkkauttansa?
Tosiaankin, jos voisin sillä tavoin voittaa heille jotakin, niin joutaisin jyväsen tavoin muuttua mullaksi, voidakseni sen kautta itää ja sitten tuottaa heille meheviä tähkäpäitä, se olisi minulle suloista ja mieleistä, Leonore! Kiitetään niitä, jotka kuolevat rakkauden, kunnian, uskonnon, korkeiden, jalojen pyrintöperien tähden. Minkä tähden? Onhan Jumalan armolahja että saa siten kuolla!
Oi turhuuksien turhuutta! parannettavaa ei meissä luonnon herroissa ole mitään, sillä me olemme täydelliset; kunhan vaan meidän kanssamme työskennellään; moititaanko meitä tai kiitetään, se on ihan yhdentekevä. Mene, herra kreivi! sinä olet, kuten kaikki muutkin; sinä rakastat vaan itseäsi!" "Ja niinkö sanot sinä, sinä Roosa?" sanoi kreivi tarttuen Roosan käteen.
Vaimo viittasi häntä luokseen ja kuiskasi: »Minun onneni olisi ylenmääräinen, jos saisin nähdä Aapon.» »Aappoa minunkin mieleni kaihoo.» »Vaan kiitetään Jumalaa siitä, mitä on saatu, paljon hän on jo meille antanut.» Vimpari istahti tavalliselle paikalleen ja alkoi hiljalleen veisailla karkealla äänellä: Hyvä Jumala! Jolt' kaikki hyvyys tulee
Muistutamme vain yleisesti tunnettua Kiwipiirrosta Häpy-patsaassa Suomen Oppineille v:lta 1817 ja samana vuonna myöskin julaistua runoa »Kolme aikaa», molemmat Ajan Wiete-nimisessä runokokoelmassa. Viime mainitussa, vähemmän tunnetussa runossa kiitetään »ensimmäistä aikaa», esi-isiemme aikaa, sillä he olivat
Ohoo sentään, kuinka hyvän käy hyvin tässä maailmassa, vaan jota mahtavammaksi ihminen pääsee, sitä enemmän on panettelioita, varsi niin kun torpan tyttö koroitetaan rusthollin emännäksi; mutta yhden hyvän neuvon annan, jota sinun on muistossa pitäminen, kun suureen taloon tulet: Anna lahjoja aina ja runsaasti, niin kyllä sinua kiitetään".
Ei meidän aikana tiedetä myöskään mikä on kaunis mikä ruma, kiitettävää moititaan ja moitittavaa kiitetään. Katsahtakaamme taiteisiin! Nykyisen soitannon suloutta ei tavallinen ihminen käsitä. Milloin se on korvia halkaiseva hälinä, milloin taas kuolehtuva tahtikeppi vaan semmoinen on uuden ajan soitanto.
Te kuljette sokkosilla kanss' outojen ihmisten. Myös ootte te sokkosilla kanss' oman sydämen. Te näytätte kirkkaan kilven ja kuljette pöyhkeillen. Jok' ainoan kirkkaan kilven takapuoli on tahrainen. Te käytätte väärää vaakaa, myös punnukset väärät on. Niin käyttäen väärää vaakaa on arvokas arvoton. Kell' aina on täytenä vatsa, hän viisaaks kiitetään.
Elkää siis kerran suuttunutta uusilla sanoilla suututtako muistaen, ettei tahdo kauniitkaan puheet hänelle siinä tilassa mieliksi olla. Ei ole mies pahasta tehty, ehkei aivan arvostana. Toisilla sanoilla sanotaan: ei kukaan niin hyvä, kuin kiitetään, eikä niin paha, kuin pannaan. Se kyllä on tosi. Ei ole pakkoa pahoa, viel' on riihessä eloa.