United States or Côte d'Ivoire ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Varmastikaan hän ei ole parhaalla tuulella saadessaan tietää, mihin suihin hänen kalkkunansa ja viininsä ovat joutuneet. Mutta kukapa hänelle olisi kalkkunoita paistanutkaan, kun sinä, Tapani, siirsit hänen kokkinsa Tukholmaan.» »Levittäkäähän tuosta kaviaaria leivällenne ja voikaa kuin pajarit.»
Jos joku arvelee, miksi tuollaisten n. k. herkkutavarain kysyntä siihen aikaan oli niin vähäinen, saa hän arveluunsa vastauksen siitä, että jokainen perheenemäntä silloin piti jonkun verran kunniataan loukkaavana, tai ikäänkuin todistuksena hänen puuttuvasta kyvystään, jos hänen olisi pitänyt kauppapuodeista hankkia täytteet ryyppypöytään, jotka hänen olisi pitänyt osata valmistaa paremmin kotonaan lukuunottamatta kuitenkaan kaviaaria, sardiineja ynnä muita sellaisia.
Kuulkaa, sanokaa minulle, mitä varten minä olen täällä? GRANSKOG: Te olette kutsuttu illalliselle. KERTTU: Kuka kutsuu? GRANSKOG: Minä. KERTTU: Miksi me emme syö sitten? Minusta näyttää niinkuin tuossa olisi pöytä katettu. GRANSKOG: Niin minustakin. Sallitteko. KERTTU: Tämä on mainiota. Siitä on niin pitkä aika kuin minä olen syönyt ravintolassa. Sardellia, hummeria, kaviaaria, ai, ja lohta.
Viisitoista ruudilla lastattua vaunua, kuusi arkkua kiväärinkuulia, kahdeksansataa saksilaista kivääriä, sitten vielä läskiä ja paloviinaa, kaviaaria ja hedelmiä ynnä muita herkkuja tsaarin omaa pöytää varten, sillä hänen sanotaan aikovan käydä Viipurissa. Maksaapa vaivan koettaa, pojat! Olen saanut tietää sen luotettavalta mieheltä.
Mutta tämä on kaviaaria, sammin mähnää, jota ei kaikki lapset pääse maistamaan. FEDERICO. Surkuttele minua, veikkonen, minä sairastan tuota tautia, vieläpä ensimäisessä asteessa, kaksin-kertaisesti minä piinapenkkiin pannaan, teloitetaan, hirtetään! RAFAEL. Ja sinä kärsit näitä kaikkia aivan pitkämielisesti? FEDERICO. Mitäs voin minä semmoista, kuin iso-äitiä vastaan?
Kaikellaisia hedelmiä, kaloja, lämpöisiä piirakoita, juustoa, lihamakkaraa, kaviaaria ja kaikkea mitä suinkin ajatella voi, on siellä tarjolla. Kasanissa kuulimme kerrottavan, että Volga-virtaan, päivänmatkan päässä täältä, oli muodostunut hiekkasärkkä, jonka yli olisi vaikea päästä. Saavuttuamme mainitulle paikalle huomasimme puheen todeksi.
Kirkon marmorilattia on kalleilla vanhoilla matoilla peitetty, ja itse pensaan muinoista paikkaa peittää hopea-arina, jolla alttari seisoo. Sitte meitä vietiin munkkien ruokahuoneesen pitkä synkkä huone, jota ainoastaan pitkä alaston pöytä ja muutamat penkit kalustivat. Jokaisen munkin tilalla oli illalliseksi tuoreita manteleita viheröine kuorineen, leipää, muutamia juuria ja vähän kaviaaria.