United States or Grenada ? Vote for the TOP Country of the Week !
Eikö Eislebenin laaksossamme myöskin ole vihantavia ja metsäisiä kukkuloita, ja eikö läheisistä metsistä yökaudet kummalliset valkeat hohda isoista vuorimiesten sulatusuuneista, joitten rinnalla Thüringin metsän sysimiesten valkeat ovat vaan lasten leikki?
On päivä poissa, ei hohda hanki, Ja yöhyt uhkavi Pohjolaa, Ja vait on järvi, ja virta vanki, Ja yllä pakkanen paukkuaa. Mut kohta öisessä sankeassa Jo taasen taivolla salamoi, Ja päivä uusi on alkamassa, Ja koittamassa on uusi koi. Kas kuin jo loistavat pohjan pielet, Ja taivas kaarena kirkastuu! Ja tuolla, katsohan, valokielet Jo halki taivahan viskauu!
Mataleena neito nuori Meni vettä lähteheltä, Kultakiuluinen käessä, Kultakorva kiulusessa. Katseli kuvan sijoa: »Ohoh minua neito parka; Pois on muoto muuttununna, Kaunis karvani katonut; Eipä kiillä rintakisko, Eikä hohda päähopea, Niinkuin kiilti toiskesänä, Vielä hohti mennä vuonna».
Ei kultaa, aarteit' ole hällä, Mut niitäkö mä pyytäisin! Hän sydämmellään lämpimällä On kallihimpi kultaakin. Jokainen mieltään noutakaan, Minä paimenuistani lemmin vaan. Ei kultavirve hällä hohda, Mut silmät kauniit hohtavat. Hän mieleiseni on, jos kohta Muut häntä ylenkatsovat. Jokainen mieltään noutakaan, Minä paimenuistani lemmin vaan. Mun siipeni ei pilviin yllä, Ken tahtoo, sinne nouskohon.