United States or Tunisia ? Vote for the TOP Country of the Week !
On sillä näköä, jos on kokoakin... Vie se Punista voiton. Sen minä tahtoisin nähdä!... Vai voiton Punista? sellainen markkinakoni! Kunpa ei vaan olisi pattia koivessa! Markkinakoniko?... Ei niinkään! Tulkaa katsomaan, tulkaa katsomaan niin saatte nähdä. Mennään vaan! En välitä hänen hevosistaan. Toimita sinä sillä aikaa kahvit!
Oli toissakin vuonna saanut kaksi tuhatta hevosistaan, vaan niinpähän Liisa valitteli, jotta ei se puoleksikaan piisannut elon ostoon, kun kaikki vuositulokset hevosille syötettiin. Mutta annas, jos siinä talossa emäntä lehmänpuolille jauhonäpin antaa, niin kyllä saa nimensä kuulla, vaikka voi-rahoilla kuitenkin pankki-korot maksetaan joka ainoa syksy."
Isäntä seurasi kehoitusta, kun oli antanut puotilaisen vähä houkutella. Joutaa ne olla nöyränä, ajatteli isäntä; ison tynnörin saavatkin voita. Eivätkö sillä voittane jo monta sataa. Puotikammarissa kävi aika porina, kun isäntä yltyi puhumaan hevosistaan, ja kiihtyi sitä enemmän, kuta useammin kauppamies kallisti konjakkia lasiin. Vaan ei siitä konjakista paljon hyötyä ollut.
Kun huomasivat minun, astuivat he alas hevosistaan ja rupesivat ampumaan minuun ikäänkuin maaliin, sillä, niinkuin jo sanoin, oli meri särkenyt suuren avannon vuoren eteen.
Hevosistaan he jo useimmat etempääkin tunnettiin, etenkin nimismiehen perhe, jota Priapus, uusissa, hopeanhohtavissa värkeissään, tuulen nopeudella toi Aumolaan. Nimismies istui re'essä suorana kuin keppi ja huuti vaan: ptruu ptruu. Pappilan ruuni pani myös parastaan tämän päivän kunniaksi, vaan Pilveisten savakkaa ei näkynyt ei kuulunut.
Vaasan poikia ei oltu vielä silloin sankarirunoissa ylistetty; mutta mahdollista on, että senkin ajan pojat äksyistä hevosistaan ja kankeista koivistaan huolimatta olisivat tarpeen tullessa kyenneet kunnostautumaan. Ester Larsson oli käyttänyt tilaisuutta pakoon pujahtaakseen.
Hän kumartui eteenpäin, tirkisti pohjalaista aivan silmästä silmään, ja samassa kun hän siinä tekaisi laulun: Tääll' yks' on ylpiäs ittestään ja toinen hevosistaan Mutt' Tornion-herra on kummastai ja paksusta putelistaan, kaivoi hän niinikään, mutta housunsa taskusta, esille hänkin pullon, keikisti siitä ryypyn ja lauloi taas: Pohjalainen se prameileepi konjakkipullollansa.
Herran tyynyt ja nahkaset siirrettiin isännän rekeen, ja sitten hänet itse siihen mukavaan asentoon pitkälleen sijoitettiin. Ei hän mitään virkkanut, mutta ei äijän äkäiseltäkään näyttänyt. Reen eteen valjastettiin se hänen hevosistaan pienin, joka nyt lähemmin katsoen huomattiin olevan suomalaista rotua, vaikkemme sitä outojen valjaiden alta olleet äsken semmoiseksi tunteneet.
Mutta tulisen rohkeat ja taistelunhaluiset kasakat käyttivät kuitenkin hyväkseen sitä etua, mikä heillä oli pitkistä piikeistään ja oivallisista hevosistaan, ja pyörähtivät syrjään, karatakseen sivulta ja takaa vastustajainsa päälle. Tilanne kävi tukalaksi; kaksi sissiä kaatui piikkien lävistäminä, ja kolmannen, Miltopaeuksen, joka suistui hevosen selästä, otti jalkaväki riemuiten vangiksi.
Yhtä hellää huolta ei kreivi Menteith eikä hänen palvelijansa pitänyt hevosistaan; he jättivät ne apua tarjoavain palvelijain haltuun ja astuivat sisään, jonkintapaiseen pimeään, kumukattoiseen eteiseen.