United States or Bangladesh ? Vote for the TOP Country of the Week !
Meidän tulee kukistaa heidät erikseen. Minä menen itse Persiaan. Ithamar heittäyy sultanin ja Abidanin väliin. Medad peräytyy Ithamarin luo. Scherirah varjelee pääkaupunkia. Honain, te olette hallitsia väli-aikana. Ja niin, jääkäät hyvästi. Minä lähden tänä iltana matkaan. Rohkaiskaat mielenne, urhoolliset kumppanini. Myrsky on valloillansa, mutta moni seeteri jää ukon-nuolilta pirstaamatta."
Kaupunki toisen perästä heittäyy, avaa porttinsa ja vannoo noudattaaksensa heidän Kahtatoista Artikeliansa, jotka eivät itsessään, niinkuin kerrotaan, olisi hullummat, kun niitä vaan paremmilla keinoilla voimaan asetettaisiin. Ehtimiseen linnoja ahdistetaan ja kukistetaan.
»Näetkö, taivas tummuvi, jo kaikki on tähdet poissa. Kuuletko myrskyn ulvontata nurkissa, ullakoissa?» »Anna ulvoa myrskytuulen, anna pilvien ajaa! Eivät ne koskaan pimittäne onnellisten majaa!» »Anja, Anja! Kuuletko poron pieniä kulkusia? Herra nyt hyvästi siunatkohon meitä molempia!» Anjan helmaan heittäyy hän suuressa hädässänsä. Anja hänelle kertovi tarun omasta itsestänsä.
Sa ihmis-sielu Oot kaltainen ve'en: Se taivaast' tulee, Se taivaan nousee. Ja taasen ales Sen maahan täytyy Ain' vaihetellen. Jos korkealt' virtaa Vuori-kyljeltä Kirkas suihkunsa, Hän heittäyy hellästi Pilvilaineina Sulja-paadelle; Sen suosimana Sitt' kulkee verkoillen Ja hiljaa vilisten Ales syvyyteen. Jospa kallioit' kohoo Tiellä putouksen, Hän vihoissaan kuohuu Ain' asteettain Ales kuiluhun.