United States or India ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ainoasti Filippa sitä jälleen elähytti. Jälkeen puolen päivän hiljensi vihollinen tulensa, saadaksensa haavoitettuja sitoa ja kuolleitansa mereen heittää. Tämän levon-ajan käytti Filippa puhutellaksensa kansaa. Aurinko läheni laskuansa, kuningatar oli katsonut kaikki vahtipaikat ja jakanut tarpeelliset käskyt. Hän istui nyt valkialle ratsullensa, joka näytti ylpiälle kauniin kuormansa tähden.
"En todellakaan tiennyt, että kihlaukseni, jota niin paljon kuin mahdollista olen koettanut pitää salassa ihmisten tungettelevalta uteliaisuudelta, jo on ollut kaikkien piikojen hampaissa." "Filippa on tällä kertaa saanut tietonsa varmoista lähteistä", nauroi eversti, "hän on kuullut uutisen eräältä toveriltaan, joka palvelee Ekbergillä, jossa sinun valittusi on kuin tytär talossa.
Nyt oli Filippa hallitseva kuningatar ja piti sentähden kyllä, etenkin hänen suurilla omaisuuksillansa, voivan jotakin vaikuttaa. Guldborg päätti siis koettaa päästä nuoren kuningattaren luokse niin pian kun Margareta oli haudattu ja uusi kuninkaallinen parikunta juhlallisesti tullut Roskildeen, jossa surusta huolimatta suuria laitoksia valmistettiin.
Tämä hyvä nainen koki kuitenkin turhaan nostaa häntä ylös ja viedä häntä tuolille, sillä Filippa oli taas vaipunut syvään pyörtymykseen. Hänen täytyi sentähden laskea kuningatar jälleen lattialle ja juosta ulos apua huutamaan. Tuskan huudolla syöksi Lady Johanna Sommerset, Filippan kunnioitettu kasvattajatar, ja muutamia hovineitoja huoneesen.
"Loppumaton autuus toisessa maailmassa pitää tuleman hänen palkaksensa," sanoi lääkäri kyynelsilmin. Filippa tointui vihdoin, mutta kovissa synnytystuskissa. Kolme päivää taisteli hän hirmuisissa vaivoissa, kunnes hän sai kuolleen keskoisen, joka oli murhattu hänen sydämensä alle. Kauan häälyi onnetoin ruhtinatar kuoleman vaarassa; mutta vihdoin voitti hänen vahva luontonsa.
"Tämän hyvä-avuisen veri huutaa kostoa," sanoi Lady Johanna, nostaen naisten kanssa verisen kuningattaren ja kantaen hänen ulos. Filippa makasi kauan kuoleman-kaltaisessa pyörtymyksessä, kunnes lääkärien taidon onnistui pelastaa hänen henkensä, joka oli niin kallis maalle ja hänen kansallensa. Köpenhaminan vapauttaja, tuo koko Europan ihmettelemä sankaritar oli aivan lannistettu.
Filippa oli raskautensa ajan kahdeksannella kuukaudella, ja kansa katsoi iloisella odotuksella sen ajan täytenemistä, kun Erik Cecilian seurassa, viisi kuukautta poissa oltuansa, taas saapui Roskilden kuningaslinnaan.
Näinä vaaran aikoina osoitti Filippa, jotta hän ansaitsi nimen maan-äiti. Hän jätti kuninkaan linnan ja kiiruhti ahdistetun, kuninkaan hylkäämän Köpenhaminan avuksi. Hänen kaunis rintansa suljettiin teräshaarniskaan ja vahvat hivuksensa kätkettiin loistavaan hopeakypäriin, ja pieniin jalkoihinsa kiinitettiin pari välkkyviä kultakannuksia.
Heistä näytti lohdutuksen enkeli laskeuneen heidän sekaansa. Kuningas oleskeli vielä Sorön luostarissa, ja Filippa tuli sentähden hänen luoksensa itse ilmoittamaan sitä kunniarikasta voittoa, jonka hän oli saanut.
Ijäkäs porvari lankesi povillensa, korotti kätensä kuningattaren vuodetta kohti ja sanoi syvästi liikutettuna: "Anna meille siunauksesi. Se vahvistaa meitä raskaita kuormia kantaessamme, ja kuka tietää, tokko enää koskaan kokoonnumme, sillä synkkä pilvi vetäiksen päämme päälle." Filippa olisi tahtonut puhua, vaan ei voinut.