United States or Djibouti ? Vote for the TOP Country of the Week !
Eilert Olsen ei kuullut huomautusta tai ei tahtonut kuulla. Elämänkatsomus, joka tyydyttävästi ja sovittavasti selittää kaikki, jatkoi hän sekä sen, mitä itse kokee että sen, minkä ympärillään näkee, sellainen elämänkatsomus tekee ehdottomasti optimistiksi. He olivat puhellessaan nousseet järven rannasta huvilaan päin ja astuivat portista juuri gongongin soidessa.
Vapaussodaksi porvarilliset sitä vallankumousta sanovat. Mistä se on vapauttanut esimerkiksi hänet? Se muisto tekee ramman hänen selkärankansa taittumisen jälkeen enemmän levottomaksi, ahdistuneeksi ja tuskalliseksi kuin mikään muu. Työväellä oli ohjelmana, että sotienkin piti maailmasta loppua... Mutta nyt ovat yhä vallalla porvarilliset ... joiden elämänkatsomus tahtoo sotaa, voittoja.
Pakkalalla muodostuu henkilöitten elämänkatsomus ehkä välittömämmin kuin kellään kirjailijoistamme välittömämmin kuin esim. Järnefeltillä näkemysten ja kokemusten pohjalla. Hänen ihmisensä eivät muodostele uskontunnustuksiaan saivartelemalla, he ovat temperamentti-ihmisiä ja heillä on kestävät tunteet. Siitä varsinkin 'Elsan' ihmisluonteiden elävyys.
Meille se on erikoisen mielenkiintoinen siksi, että siinä Renanin elämänkatsomus kaikissa pääpiirteissään valmiina tulee vastaamme. Se on se vuorenhuippu, jolta hän on katsonut Luvattuun maahansa. Kaikki Renanin hengen myöhemmät muuntelut ja käänteet ovat ymmärrettävissä vain tätä taustaa vastaan.
Ei, isä ymmärtää vain omaa itseään, hän on perustyyppi, jonka mukaan koko muu maailma on muodostuva. Olipa sinulla toinen elämänkatsomus kuin hänellä, niin heti olet 'perkeleen lapsi'! Mitä rakkautta se on, joka ei ymmärrä muuta kuin omaa minäänsä? Eikö juuri ymmärtäminen ole rakkauden tunnusmerkki? Sellainen olet ainakin sinä..."
Yhtä koneellinen ja kaavanomainen on eräiden toisten suomalaiselle sivistyneistölle erittäin luonteenomaisten ja luonnetta antavien kermapiirien elämänkatsomus, sillä erotuksella vain, että sen suunnan- ja sisällönantajana ei ole ollut periaate, vaan muodin- ja ajanhengenmukaisuus.
Niissä piireissä, joiden elämänkatsomus kuvastuu Homēroksen runoudessa, uskottiin vainajain "haamujen" manalassa viettävän jonkinmoista tajutonta varjoelämää, jossa mistään rangaistuksista ei voi olla puhetta. Joka tapauksessa nämä poikkeukset edellyttävät haudantakaiseen oloon nähden toista, luultavasti vanhempaa kantaa kuin se, mikä eepoksessa muuten vallitsee.
Mutta koko tämä ylevähenkisyys ja jaloaatteisuus on kuitenkin vain koreilua, ei koettua elämää: jokaisen sanan ja lauseen taustana helähtää tyhjyys, jokaisessa ajatuksessa teennäisyys ja tilapäisyys, koko elämänkatsomus on vain sanojen virvaa, ei elämännäköaloja.
Ottaen huomioon inhimillisen hengenjoustavuuden kouraantuntuvat rajoitukset, ei ole ihmeteltävää, että vain harvat niistä ajattelijoista, joiden elämänkatsomus oli ehtinyt kiteytyä vuosisadan edellisellä puoliskolla vallinneen idealistisen virtauksen aikana, jaksoivat seurata tuon käänteen mukana.
He ovat vain kuin viivoittimella koneellisesti kerta kaikkiaan jakaneet itselleen elämänilmiöt periaatteen mukaisiksi ja periaatteen vastaisiksi. Elämänkatsomus on heille samaa kuin siviiliavioliitto, Prometheus-yhdistyksen jäsenyys, radikaalis-materialistinen puhdasoppisuus j.n.e.