United States or Trinidad and Tobago ? Vote for the TOP Country of the Week !
1824. 31. »Beilage zum Wiburgschen Wochenblatt» sisälsi sinä vuonna 25 numerossa Juteinin aivan uusia runoja, kaikkiaan yli 30 kappaletta. Luettelemme ne tässä (n:o tarkottaa W. Wochenblatt'in numeroa): N:o 9. Lähetys-Kirja hekumaiselle Tytölle. N:o 10. Elämän vaikeudesta. N:o 11. Haudan kaiwajan Laulu ja Ensimmäinen Rikos. N:o 12. Luotuen Arwo. N:o 14. Kirkko-tarha ja Tähdein syndy. N:o 15. Neuwoksi Herran elämässä ja Siunaus. N:o 17. Elämän muoto. N:o 20. Toiwo. N:o 22. Ystäwyyden Muisto-merkki Appellöwille, j.n.e. N:o 23.
Minä olen jo puristanut Teidän, niinkuin waimonikin sydämen kuiwaksi kyyneleistä! Itselläni olisi wielä kyyneleitä, mutta ne owat woimattomat, niiltä puuttuu tahdon woima. Kaikki on mennyt, kaikki on hukassa! Mennyt on miehen arwo ja kunnia, mennyt on waimoni ilo ja terweys, menetetty on wanhempien ilo ja toiwo ja murhe ja kyyneleet owat saatetut sijaan.
Hän puhui minulle kahdenkesken, että nyt alkoi asia olla aiwan auttamattomissa. 'Jos kuinkakin olisit kotona juowuksissa', sanoi hän, 'niin minä jaksaisin sen wielä kenties kärsiä, mutta kun asia on jo niin laajana, että ihmisillä on siitä puheenainetta, niin silloin on jo miehen kunnia ja arwo ja rauha minun rinnastani mennyt'.
Kaikkein kansalaisten silmät ja mielet oliwat nyt kääntyneet Kämälään päin, sillä oliwathan paikkakunnan suurimmat arwot ja tawarat yhtyneet yhteen. Olihan ikäänkuin koko pitäjän arwo olisi ollut jakaantuneena tähän asti kahteen ryhmään, nyt ne oliwat yhdistyneet; eikö ollut syytä yleisöllä muutoksia odottaa? Ja muutoksia tulikin, waikkei semmoisia, joita he oliwat aawistaneet.
Kansa aina kiitettäwä! anna arwo lapsilleskin, jongas olet omaisildas polwi polwelda perinyt; maksa arwost' ansaitusta wanha welka wanhemmilles, esi-isilles isoille.
Waikkei hän kirjeessään ollutkaan suoranaisesti ilmoittanut rakkauttaan, eikä siis siinä suhteessa minulle mitään toiwoa antanut, oli se kuitenkin lempeä ja sydämellinen ja semmoisenakin oli sillä mielestäni sanomattoman suuri arwo. Sen nojalla woin minä siitä lukea, ajatella ja päätellä kaikkea mahdollista ja mahdotonta ja se loi mieleeni uskallusta ja toiwoa. En kauan miettinyt enkä aprikoinut.
Järki pitää siis walistettaman, se pitää walistettaman johdatus-tähdeksi tunnolle ja tahdolle ihmisen waelluksessa, että ei kukaan eläisi paatuneena luondo-kappaleen wertaisesti, oikeuden unhotuksessa ja huolimatoina hywyydestä; sillä oikeus on ihmisen arwo ja hywyys, sulana sydämessä, hänen kunniansa.»
Sen oli kuitenkin turhaksi tehnyt tämän maailman rikkaus, arwo, kunnia ja kiilto; ja sitä oli hän surrut, miettinyt ja ajatellut yöt ja päiwät. Nyt oli tilaisuus käsissä, jonka awulla hän woi tarkoituksensa perille päästä; jos hän sen käsistään päästi, oli hänen hartain halunsa, hänen rakkautensa toiwo ijäksi päiwäksi rauwennut. Tämä aate waiwasi häntä hirweästi.
1833. 40. »Sanan Saattajassa Wiipurissa» oli v:na 1833 ja seuraavina vv:na seuraavat Juteinin runot, toiset vanhoja, toiset uusia: »Laulu Suurelle Ruhtinaalle. Kirkko-Tarha. Talonpojan Laulu. Elämän Juoksu. Miehen Arwo. Herran Rukous. Elämän muoto ja toiwo. Julkinen Jumalan kiitos. Huokaus. Yhteinen Siunaus. Usko Jumalaan. Laulu Rakkaudesta. Wartian yö-huuto kellon lyötyä. Wilu-Taudista.
Sillä nuoret eiwät woi ajatella mitä etuja rikkaus ja korkea arwo antawat meille maailmassa. He luulewat eläwänsä paljaalla rakkaudella, eiwätkä tunne wielä miten huwaksi paljas rakkaus on syödä leipänä, niin pian kuin sitä on tarwis jakaa isolle perheelle." "Niin se on", sanoi Iiwana, "tunnenhan sen omasta itsestäni. Mihin olisin tullut, ellei paroni olisi antanut minulle tällaista wirkaa?