United States or Northern Mariana Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Saat leipää ja vaatteita, kunnes kasvat mieheksi.» »Saanko minäkin uuden hameen? Tämä on jo niin hajallinen», sanoi pikku tyttö. »Saat», vastasi Elina, »saat hameen ja leipää niin kauan kun minulla itselläni on palanenkaan teille antaa.» Lapset hymyilivät iloisesti, vaikka tytön silmissä vielä kyyneleet kiiluivat. »Näettekö, Sakki, me olemme jo hyvät ystävät?»
Matti on minun silmäni; Jumala olkoon kiitetty! kun minulla on toki wielä korwat itselläni." "Joko kauan olette olleet näkemätönnä?" "Toistakymmentä wuotta." "Kuinka meni näkönne?" "Olin terwashakkuussa, siellä poukahti lastu silmääni, jonkatähden silmäni tuliwat niin kipeiksi, että wihdoin meni näkö kumpaisestakin." "Lapsenne rakastawat teitä?"
»Kyllähän lapset turvautuvat siihen, joka heitä hyväilee, ja te näytätte niin hyvältä, ett'ei heidän suinkaan tarvitse tuntea, miten katkera armoleipä usein on.» »Ei koskaan», vastasi Elina, »niin kauan kun elän ja minulle itselläni on palanenkaan jakaa heidän kanssansa.» Hän otti pikku tyttöä kädestä ja kutsui poikaa tulemaan sisälle.
Satoja kertoja olen tarttunut kynään, lähettääkseni sinulle hyvästi-jättöni; vaan joka kerta olen tuntenut itseni väliäkuin näkymättömältä kädeltä pidätetyksi; nyt vasta luulen itselläni olevan tarpeeksi voimaa tähän. Omalta isältäsi kuulin sinun olevasi kihlatun toiseen; minä en tahtonut uskoa hänen sanojansa.
Mutta kun minä ilmotan itselläni olevan toistasataa ruplaa ja ettei meidän tarvitse mitään puutetta pelätä, välähtää hänen harmaissa silmissään tyytyväinen ilme ja huolettoman hetken lapsen eleellä sytyttää hän teetä jäähdytellessään savukkeen.
Väijytys, jossa hänet vangittaisiin, heti, kun olitte saanut minulta tuon lupauksen, joka voi murskata minut! Tässä lupauksenne. Minä en pidä itselläni mitään, joka todistaisi teitä vastaan. Mitä teette? Minä puollan tästä hetkestä teitä. Jos olen rikkonut teitä vastaan, niin, kautta taivaan, koetan sovittaa rikokseni. Mutta ulos *täytyy* minun nyt päästä, vaikka raivata tie miekallani!
Ja kuinka paljo saammekaan kärsiä: pelkoa, niin että tuskan hiki vuotaa virtana koko ruumiistamme ... janoa, sillä meillä on alituinen kuume!... Oi, kuinka tuo jano kiduttaa meitä, vertavuotavia, kurjia hevosia, meitä sataatuhatta!... Tässä heräsin ja tartuin kiihkeästi vesipulloon minulla itselläni oli polttava kuume.» »Eräältä korkealta kukkulalta voivat upseerit nähdä vaihtelevia tapauksia.
Minä olen niin voimakas, ettei aatteet minulle merkitse mitään, yhtä vähän kuin tunteetkaan. Minä tutkin niitä muissa, mutta minulla itselläni niitä ei ole. KERTTU: Ja sitä te kutsutte voimaksi? GRANSKOG: Miksei. Voimakkain on se, joka on rauhallisin. Ja minun rauhaani ei mikään mahti maailmassa voi häiritä. KERTTU: Mistä asti te olette niin rauhallinen?
Minä kun annoin hänelle myrkyn, tiesin myöskin vastamyrkyn; mutta minä tahdoin pitää häntä vielä pelossa ja annoin hänelle vähemmän toivoa, kuin itselläni oli. "Kun minä vähän ajan kuluttua palasin, oli hän miehensä sylissä. Ritari oli löytänyt hänet rapuilta, johon hän oli kaatunut horroksiin. Kaikki oli annettu anteeksi ja unhotettu molemmin puolin. Se on sinusta ehkä kummallista.
HURMERINTA. Oletteko ennen kirjoittanut sanomalehteen? HILLERI pudistaa päätään. Hauskaa olisi, jos kirjoittaisitte vastakin. HILLERI nyökäyttää päätään. HURMERINTA. Mahdollisesti teillä on runsaasti aiheita? HILLERI nyökäyttää päätään. Minä teitä viivytän toimessanne. HILLERI pudistaa päätään. HURMERINTA. Minulla itselläni on nyt vähän kiire. Mutta minä hartaasti pyydän saada tavata teitä.