United States or Jordan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Oletteko ajatelleet tyttäreni asemaa elämässä, niitä tuumia, joita minä ehkä mietin hänen eduksensa, niitä testamentin aikomuksia, joita minulla ehkä on hänen suhteensa? Oletteko ajatelleet mitään, Mr. Copperfield?"
Kuitenkin tiedät, että hän tekee sitä vaan sulasta hyvyydestä ja mitä parhaissa aikomuksissa! Sinä tiedät, että hän tekee niin, Peggotty sinä tiedät sen hyvin". Peggotty mutisi jotakin, joka kuului: "järveen parhaat aikomukset!" ja jotakin muuta, joka kuului siltä, kuin olisi noita parhaita aikomuksia ollut vähän liiaksi. "Minä tiedän, mitä sinä tarkoitat, sinä häijy ihminen", lausui äitini.
Mutta tämän aavistuksen tukahutti haaveilu, jossa pastorin viehättävä olento heidät piti, ja joka jälleen leimahti ilmituleen, kun he hyvästi jättäessään toivoivat saavansa häneltä katseen, ehkäpä kädenpuristuksenkin ja niin päättivät he iltansa kreivitär Barnekenin luona, kuten tavallisesti, enemmän tahi vähemmän kiihoitetussa mielen tilassa, täynnä rehellisiä aikomuksia tehdä oikein, lukea raamattua ja auttaa köyhiä.
Kun kerran löytyi yksi tiedonanto, niin saattoihan löytyä useampiakin, ja minä aloin hakea joka paikan majassa. Mitään senkaltaista en kumminkaan löytänyt, enkä myöskään mitään, joka olisi ilmottanut kuka se mies oli, joka asui niin merkillisessä paikassa, tai mitä aikomuksia hänellä oli.
Hän otti hattunsa ja lähti kaupungille voudin luo kahville ja asianajaja Dahlille teelle ja sinne illaksikin lyömään korttia naisten kanssa. Maata pannessaan hän tunsi jonkinlaista lievää katumusta siitä, että säännöllinen työjärjestys, johon hän nyt oli päässyt, oli tullut keskeytetyksi, ja hänen unisessa mielessään pyöri hämäriä aikomuksia huomispäivän varalle.
Jumalakaan ei erota kahta rakastavaista sydäntä toisistansa; minä pysyn aina omanasi, jos sinä vaan et minua jätä, vaikka emme saisi yhtyä ennen, kun tuolla, tuolla, missä kukaan ei enää estä meitä, missä kaikki vaan on rakkautta, missä synti ei enää estä puhtaan rakkauden aikomuksia.
En minä torpparein ja mökkiläisten veroja aikonut korottaa. Minulla oli muita aikomuksia. Panin toimeen uudenaikaisen viljelystavan ja karjatalouden, kotipellot laitoin salaojiin, ulkoniityt perkasin, ha'at harvensin.
Yksi valonsäde lankesi juuri nyt raamatunpaikalle, näin kuuluvalle: Pidä mitä sinulla on, ettei kukaan ota sinun krunnuas. Ilm. "Nyt on meillä vielä yksi asia," virkkasi Taavetti, "minä olen unohtanut jotakin. Kirkkoherra sanoi oikein: niitä on päätöksiä ja aikomuksia, joista ei saa vilpistyä; ja minä olen aikonut jotakin, kuin pitää täytettämän. Tule tänne, Juoseppi, tule tänne!"
Annan ääni oli rukoilevaisen, mutta niinkuin rukoilevaisen, sydämellinen ja hellä. Hän ehkä nyt ymmärsi herran aikomuksia, tahi sanoi hänen aavistuksensa, ettei herralla ollut hyvää mielessä. Herra ei enää vallastansa puhunut. Hänen sanansa olivat taasen hunajan makuiset; mutta nyt soi niiden suloisuus inhokkaasti Annan korvissa.
"Lapsi-parka," sanoi äitini, ja kauan hillityt kyynelet juoksivat nyt tulvanaan, sillä välin kun hän johdatti mieleensä Jackin jalomielisiä tuumia. "Lapsi-parka, hän on aina niin täynnä toivoa ja hyviä aikomuksia." Mutta minä en saanut yhtäkään kyyneltä vuodatetuksi. Minä seisoin kuin kivipatsas. Jackin salaisuuden taakka painoi sydäntäni, niin että se oli kuin rintaani kutistunut.