Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. heinäkuuta 2025
Frits juoksi esiin auttamaan häntä ja syöksi bassoviulun soittajan kimppuun. Mutta nyt klarinetin ja huilun soittajat taas puolestaan tarttuivat häneen ja rumpari ja vaskitorven soittaja rupesivat rummuttamaan ukko Wittiä.
"Ei, kuules Frits, nyt minä sanon sinulle, minkätähden isäsi ja minä istumme putkassa", sanoi Witt. "Näetkös..." "Se vielä puuttui!" sanoi Swart tuuppaen Wittiä kylkeen. "Oletko sinä hullu?" kuiskasi hän hänelle korvaan, "silloinhan he eivät enää pitäisi mitään väliä meistä. Mitä tarvitsevat he sitä tietää? Se on meidän oma salaisuutemme".
Herra sihteeri, kirjoittakaa: Sen johdosta, että läsnäolevat musici ovat pahoin rääkänneet talonpoika Swartin ruumiin takaosia, saattaneet hänet housunkannattimien puutteeseen ja loukanneet häntä iskuin ja lyönnein; katsoen myös siihen, että he, ratsastuttamalla talonpoika Wittiä bassoviulussa ovat halaisseet hänet melkein kahtia ja tunnustaneet itsensä siihen syypäiksi, tuomitaan mainitut musici maksamaan korvausta kaikkiaan 50 taaleria se on, jos heillä on varoja.
Sillä kun minä istuin rummussa ja poikani koetti vetää minut ylös siitä, löi hän minua päähän ja tuuppasi naapuriani Wittiä niin, että tämä lensi istumaan bassoviuluun ja satutti itsensä pahasti.» »Herra pormestari», sanoi musikantti, »tuommoisella takaruumiilla suvaitkaa katsoa tänne vähän istui hän minun rumpuuni ja tärveli hyvän soittokoneeni pahanpäiväiseksi!»
Sillä kun minä istuin rummussa ja poikani koetti vetää minua ylös siitä, löi hän minua päähän ja tuuppasi minun naapuriani Wittiä niin, että hän kaatui istumaan bassoviulun päälle ja satutti itsensä pahasti". "Herra pormestari", sanoi musikantti, "semmoisella takapuolella olkaat hyvä ja katsokaat tänne vähän istui hän minun rumpuuni ja turmeli minun koneeni".
Ukko Swart ei voinut olla ihailematta näitä erinomaisia housuja, ja hän kiitteli Wittiä ja sanoi: »Kuinka mainion hyvin ne istuvat! No, näytäs nyt minulle, kuinka ne tulevat lyhyiksi!» »Luuletkos, etten osaa sitä tehdä», sanoi Witt, avaten jalkahihnat: »Kas näin!» »No, tees ne taas pitkiksi!» »Voin minä sinulle senkin tehdä!»
Swart lohduttaa Wittiä, kun tämä taasen käy murheelliseksi. "Rauhoitu nyt vaan", sanoi hän, "kyllä Kalle sinun vielä löytää; ei kestä kauvan, ennenkuin hän on matkalla Belgiaan. Hän on pian oleva täällä. Toinen asia olisi ollut, jos minun tyhmä poikani olisi unhoittanut itsensä jälkeen. Nyt sinä, Frits, istut paikallasi, liikahtamattakaan itseäsi, niin että minä voin hyvin löytää sinut!
Ukko Swart ei voinut olla ihailematta näitä erinomaisia housuja, vaan hän astuskeli ympäri Wittiä ja sanoi: "Kuinka merkillisen hyvin ne istuvat! No näytäs nyt minulle kuinka ne tulevat lyhyiksi". "Luuletkos etten minä sitä osaa tehdä?" sanoi Witt avaten jalkahihnoja. "Kas niin". "No, tee ne taas pitkiksi". "Sen minä kyllä voin sinulle tehdä".
Nyt he olivat eroitetut toisistaan. Tässä istui Witt puhellen itsekseen, niinkuin jo olen kertonut. Lähiasemalta juoksi Frits yli mäkien, kunnaitten, kenttien ja niittyjen hakien isäänsä, seuraavalla istui ukko Swart ryypiskellen likööriä ja haukkuen Wittiä, poikaansa, ja koko maailmaa, ja neljännellä asemalla istui Kalle Witt aitauksella heilutellen keltahousuisia koipiaan edestakaisin.
»Tämä on pahempi juttu kuin oikea prosessi», sanoi Swart tuupaten Wittiä kylkeen. »Mutta, herra pormestari», sanoi Witt, »minä pyytäisin vain kysyä, emmekö me olleet oikeassa?» »Kyllä *oikeus* on teidän puolellanne», sanoi pormestari, »mutta kuitenkin on teidän asianne niin peräti heikko, että teidän täytyy maksaa.»
Päivän Sana
Muut Etsivät