Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
Mitä sinä tarkoitit sillä, että minä tekisin niinkuin St. Elisabet?" Minä tunsin itseni rauhoittuneeksi enkä jatkanut keskustelua, varoen, että se johdattaisi äitini mieleen juuri sitä, mitä minä pelkäsin. Wittenbergissä, Kesäkuun 14 p.
Minä luulin heidän puhuvan tästä. Veli Martin selitti asian jälestäpäin minulle. T:ri Staupitz ja veli Martin istuivat viime kesänä kahden kesken luostarin puutarhassa Wittenbergissä jonkun perunapuun varjossa, kun generali-vikarius koetti taivuttaa häntä saarnaamaan. Hän oli erittäin vastahakoinen siihen.
"Minä lähetän sinulle vähäisen metsänriistaa, jota kreivinna Albrecht on lahjoittanut minulle. Hän iloitsee sydämellisesti sovinnosta. Sinun poikasi ovat vielä Mansfeldissa. Jakob Luther pitää hyvää huolta heistä. Meitä syötetään ja juotetaan täällä niinkuin aatelismiehiä, ja meitä palvellaan hyvästi jopa liiankin hyvästi että me helposti unhotamme teidät Wittenbergissä.
Jospa vaan veli Martin olisi täällä, hän ymmärtäisi nämät ja auttaisi minua; mutta hän on nyt ollut lähes kaksi vuotta Wittenbergissä, jossa hänen kerrotaan pitävän luentoja jumaluus-opissa vaaliruhtinaan uudessa yliopistossa ja saarnaavan. Munkit näyttävät olevan melkein yhtä ylpeät hänen puolestaan, kuin Erfurtin yliopisto ennen. Vaan kukaties hän ei kuitenkaan ymmärtäisi minun huoliani.
Scholastican päivänä. Teidän pyhyytenne nöyrä palvelia. Martin Luther." Helmikuun 17 p. Hyviä uutisia meille kaikille Wittenbergissä! Rouva Luther on saanut Tohtorilta kirjeen, joka oli kirjoitettu Helmikuun 14 päivänä ja ilmoitti hänen pikaisen takaisin tulonsa. "Rakkaalle, kalliille vaimolleni Katarina Lutherin von Boralle Wittenbergiin. "Armoa ja rauhaa Herrassa, rakas Käthe!
T:ri Martin, joka nyt saarnaa vaaliruhtinaan uudessa yliopistossa Wittenbergissä, on varmaan, luulemme, puhunut meidän puolestamme vaaliruhtinaalle, ja isämme on määrätty hoitamaan sitä kirjapainoa, joka tänne laitetaan erittäin latinaisia kirjoja varten. Ja mikä vielä suloisempi on, tämä lahja tulee meille epäilemättä Fritziltä.
Wittenbergissä, Syyskuulla 1513. Minä en tiedä, ymmärränkö minä aivan selvästi, mistä puhe oli; mutta he näyttivät pitävän asiaa hyvin tärkeänä. Meidän talomme on viime aikoina muuttunut melkein kokouspaikaksi; osittain, luullakseni, isäni sokeuden vuoksi, joka aina takaa, että joku on kotona meillä. Näyttää siltä kuin T:ri Luther moittisi yliopistojen vanhaa opetustapaa.
Arvatakseni hän on kärsinyt paljon." "Hän näyttää olevan yhtä kuollut ilolle kuin kärsimiselle", minä sanoin. "Mutta kivutta ihmiset eivät näin kuole", lausui Eva hyvin totisesti. Meidän talomme Wittenbergissä on vähäinen. Yläkerran akkunoista näemme tuolla puolen kaupungin valleja nummen ja Elben, joka kimaltelee ja säteilee pajupensaitten ja vaivaistammien välistä.
Mutta äidin-äitimme sanoi: "se ei ole mitään leikkiä, lapset; he ovat tehneet sitä ennen, ja tekevät varmaan vastakin!" Wittenbergissä, Marraskuun 1 p. 1517, Pyhäin Miesten päivänä. Kun eilen illalla istuin Gottfriedin kanssa akkunassa ja hämärässä nukutin Greetaamme, näimme Lutherin kiireesti astuvan katua myöten linnankirkkoa päin.
Luullakseni minä olisin tyytyväinen jos vaan saisin kuunnella yhtä semmoista jälleen! Käske T:ri Lutherin olla varoillaan; mutta jos hän tulee Mainziin, kyllä minä aion kuunnella häntä." Mitä hyvää Johan von Weselin sanoissa oli, se ei siis ole hukkunut, vaikka hänen kirjansa poltettiin. Elsan kertomus. Wittenbergissä, Heinäkuun 13 p. 1520.
Päivän Sana
Muut Etsivät