Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 22. heinäkuuta 2025


Tämä on suuri helpoitus, koska jo olen seitsemännelläkolmatta ja lapset pitävät minua melkein yhtä vanhana kuin äitiämme. T:ri Luther sanoo, että Vapahtajamme nimitti taivasta Isänsä kodiksi. Ei niin, että minun tekisi mieli jättää tämä mailma. Niin kauan kuin Jumala tahtoo, että me olemme täällä, ja Hän on meidän kanssamme, on se kodikas kylläksi meille. Toukokuulla 1513.

Wittenbergissä, Syyskuulla 1513. Minä en tiedä, ymmärränkö minä aivan selvästi, mistä puhe oli; mutta he näyttivät pitävän asiaa hyvin tärkeänä. Meidän talomme on viime aikoina muuttunut melkein kokouspaikaksi; osittain, luullakseni, isäni sokeuden vuoksi, joka aina takaa, että joku on kotona meillä. Näyttää siltä kuin T:ri Luther moittisi yliopistojen vanhaa opetustapaa.

Mutta jos tämä todella on uskonto, niin se on onni, se on vapaus se on elämä! Miksi siis on niin monella jumalisella ihmisellä, jotka minä tunnen, aivan murheellinen muoto, ikäänkuin he olisivat orjia ja kovan isännän työssä? Minun täytyy kysyä T:ri Lutherilta. Huhtikuulla 1513.

Maanjäristys, joka 1700-sataluvulla hävitti tämän kirkon ja sen hautaholvinkin, pyyhkäisi Colombon tomun tietämättömiin. Sevillaan pystytettiin v. 1513 hänen haudalleen Colombon luut lepäsivät sielläkin jonkun aikaa muistopatsas, johon piirrettiin kirjoitus: A Castilla y a Leon nuevo mundo dió Colon.

Olisi hupaista tietää, mitä Fritz ajattelisi näistä kaikista. Wittenbergissä, Helmikuulla 1513. Kristofer palasi eilen illalla torilta, jossa ylioppilaat olivat polttaneet Tetzelin thesit, jotka tämä kirjoitti vastaukseksi T:ri Lutherille. Tetzel piileskelee paavillisen arvon takana ja syyttää T:ri Lutheria, että hän ahdistaa pyhää isää itseä.

Hän kirjoittaa todellakin iloisemmin ja toivokkaammin, kuin koskaan siitä ajasta lähtien, kuin hän jätti meidät, vaikka hän, paha kyllä, vihdoin on tehnyt nuot kauheat, peräyttämättömät lupaukset. Maaliskuulla 1513.

Syyskuussa v. 1513 lähti Balboa parin sadan Espanjalaisen kanssa, joiden kapineita 600 indiaania kantoi, liikkeelle pohjois-rannikolta, samosi joukkoineen vuorten poikki ja aarniometsäin halki, voittaen vaarat ja vaivat, ja saapui vihdoin syysk. 25 p: Cordillerien vuorten korkeimmalle harjalle, josta ihastunut retkikunta näki edessään äärettömän valtameren.

Eikä hän suinkaan ole kuollut, kun me olemme kuolleet ja te olette vanhat ja teidän lapsenlapsenne astuvat vanhan taisteloon, luullen, että he taistelevat ensimäistä taisteloa, jonka mailma on nähnyt, ja voittavat viimeisen vihollisen." "Ehkä ei", sanoi Gottfried; "mutta viimeinen vihollinen voitetaan joskus, ja kuka tietää, kuinka pian?" Wittenbergissä, Lokakuulla 1513.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät