Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. kesäkuuta 2025
He kapusiwat siis ylös mantelipuitten latwoihin, joissa sillä wälin tulleen pimeyden wuoksi saattoiwat toiwoa pysywänsä piilossa. Siellä istuiwat he näin useampia tunteja, yhä kuullen Turkkilaisten puheet allansa, joskus myös jonkun hnawoitetun kumppalinsa hätähuudon, jolta wiholliset päätä leikkaeliwat poikki.
Sillä wälin oli talon wäki jo heittänyt käsityönsä pois kun ilta oli jo niin kulunut, että alkoi lähestyä maata=panon aika; he rupesiwat illalliselle. "Tulkaa, Fabian=waari, illalliselle!" kehoitti emäntä ukkoa. "En minä syö tänään illallista, en, hywä emäntä", sanoi ukko ja hänen äänensä hieman wärähteli.
"Päinwastoin olen nyt wasta tullut järjilleni, sillä nyt näen, että Hannun miehuus riippuu isänsä mahtawuudesta; hän ei kelpaa missään pantawaksi Pentin rinnalle", wastasi Wilppu jäykästi. Sillä wälin oliwat Pentti ja Inka jo johonkin määrin tointuneet ensi hämmästyksestään ja astuiwat suoraan isän luokse.
Sitten eli, oli ja toimi hän niinkuin ei mitään olisi tapahtunut. Tehtailijan kodissa wietettiin sillä wälin iloisia aikoja.
Tosin tunnen ison wälin meidät erottawan, mutta sille en woi mitään, kuitenkin sinua rakastan. Olen koettanut tukauttaa sydämeni paloa, mutta se waan yhä yltyy, jota enemmän sitä tukeutan", rohkeni Pentti kuiskata. Eipä Inka säikähtynyt sitä puhetta kuullessansa. Hän peitti kaswonsa käsillänsä ja nojaantui lähemmäksi Penttiä.
"Enhän kuitenkaan walehdellut, enkä minä tiennyt, ettei totuutta... Mutta minä en missään ole nähnyt walhetorneja, enkä ymmärrä mitä warten ne teetettiin; sanokaa nyt minulle", sanoi Matti. "Woi kun pitää olla ja elää noin raakain ja tyhmäin keskellä", sanoi Liila ja pyrskähti täyttä kurkkua itkemään, sillä naisiltakin oli loppunut sanominen. Sillä wälin oli isäntä hawahtunut mietteistään.
"Pentti!" sen sanan waan kuiskasi Inka hiljaa; mutta kuiskaus sisälsi sanomattoman paljon turwallisuutta ja luottamusta. Eräs maan puolella olewa wiholliswahti arweli sillä wälin leiristä kuuluwan jotain epäluulon alaista liikuntoa; hän oli etemmäksi asetettu, eikä siis ollut saanut mitään muuta kuin lähtöryypyt; senwuoksi hän ei ollutkaan nukkunut.
Kuluneiden waateriepujensa alla, lähinnä sydäntänsä, tallensi hän sen, mikä hänelle kenties nykyään oli rakkain maailmassa wiinakorttelin. Poikawiikarit oliwat sillä wälin menneet itsekukin kotiinsa. He eiwät halunneet enempää nähdä; he oliwat nähneet, mitä juuri oliwat tahtoneet, oliwat saaneet ukon tanssimaan heidän omien pilliensä mukaan.
Sentähden sattui hänen mieleensä ajatus, että hän luopuisi wirastaan ja pyytäisi isän ottamaan heidät takaisin tuohon kowaan entiseen kotiin. Kowin surullinen aika oli sillä wälin ollut Perälässä.
Molemmat ratsastiwat hetkisen ääneti; Flemingin muoto oli wakainen, pian synkeä. Wälin hänen huuliltaan pääsi kuuluwa hm!, mutta mitään sanoja ei häneltä tappelun perästä ollut kuultu. Wihdoin hän kääntyi wähän Iiwariin päin. "Se oli kuitenkin wälttämätön, wai kuinka sinä, Iiwar, arwelet?" sanoi hän juuri kuin omaatuntoansa rauhottaen. "Tietysti se oli wälttämätön", wastasi Iiwar.
Päivän Sana
Muut Etsivät