Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 16. kesäkuuta 2025


Matka Tjumenista Omskiin, joka tapahtui höyrylaivalla, kesti kymmenen päivää. Kun harvoin astuttiin maihin eikä laivassa ollut mitään ruoaksi ostettavana, niin oli usein ruoan puoli sangen laihaa. Varsinkin kärsivät lapset siitä ettei maitoa ollut saatavissa. Siperian entisen pääkaupungin Tobolskin, jonka ohi kulimme ja jossa viivyimme kuusi tuntia, tulen myöhemmin kuvaamaan.

Me viivyimme siellä kauan aikaa, kaivoimme juoksuhautoja ja usein oli elämämme toivottoman kurjaa. Joulun aatosta asti makasin minä 80 miehen kanssa toisessa linjassa, ja minua paleli hirveästi. Vanha Andrejev on ollut minun luonani. Tammikuun 12 päivänä k:lo 11,20 räjäytimme suurella ruutisuonella siinä oli koko 1,180 kiloa ruutia Tepen muureihin aukon ja ryntäsimme heti sen jälkeen.

Koko hänen ruumiinsa eikä ainoastaan hänen kielensä näytti olevan liikkeellä sisällisen tunteen voimasta; vahva, heleä ääni sujui niinkuin ystävällisessä haastelossa, ja ihana, syvä sointu kajautti puheen ulkosyrjään asti, missä me viivyimme, yhtä selkeästi, kuin jos olisimme kuulleet kuiskauksen korvaamme. Hän näytti olevan pappi, ja hänen sanansa olivat oivalliset.

Niinkuin ruoto-ukko olet sinä kulkenut sukulaisista sukulaisiin ja krouvista krouviin, ja minä, näethän, en ole tahtonut jättää puhemiestäni. MIKKO. Esko, minä sairastuin tiellä ja sentähden viivyimme. ESKO. Mutta rahat, mihin sanottaisiin niiden menneiksi? MIKKO. Sööterskalle. ESKO. Mutta mitä olisin tehnyt minä sairauteni aikana?

Silmät huikenevat, kun ne kääntää päin aurinkoa. Niinhän se on. Mihinkä he muuten menivät? Ihmettelin, ettet sinä ollut mukana. En ehtinyt siihen vastata, sillä Mari samassa ilmestyi ovelle paperilippu kädessä. Viivyimme näin kauvan, rouva taisi jo kaivata. Enpä niinkään. Mikä lippu se on? Herra kuuluu lähettäneen. Repäisin kirjeen auki ja luin. Elä odota minua päivällisille.

Näitä järjestääksemme viivyimme muutaman päivän Hackneyssa. Jonkunlaisella äreällä tyytyväisyydellä täti ilmoitti minulle, että setä Hendersonin tekopyhä veljenpoika, melkoinen rahasumma muassaan, oli lähtenyt teille tietämättömille. Rahallista vahinkoa vastasi tädin silmissä nähtävästi ennustuksen toteenkäyminen ja kalvinillisen opin tappio hänen presbyterillisen vihamiehensä persoonassa.

Enklingessäkin olivat useimmat surmalta säästyneet asukkaat palanneet koteihinsa ja heidän luonaan saimme nyt tervetullutta hoivaa vaivojemme jälkeen. Viivyimme sitten saarella kokonaista kaksi viikkoa, sillä yhtämittaisten myrskyjen ja ajojäiden takia oli meidän mahdotonta ennemmin jatkaa matkaamme.

Kello kolmeen asti aamulla viivyimme kaikki tässä taikapiirissä, jolloin oli syytä otaksua, että isäntä oli jo väsynyt, vaikkakaan ei siltä näyttänyt ja vaikkakin hän itsepintaisesti halusi, että kaikki jäisivät. Me erosimme, kohdataksemme taas missä? milloin? ja miten

Kävin tytön kanssa hakemassa työaseita, ja sitten teimme työtä iltaan asti. Työskennellessämme sovimme niin, että jokainen saa kantamuksen irtimurrettua kiveä, sitten mennään Antin pajaan malmia sulattamaan, sillä varmasti uskoimme, että se oli hopeaa. Sitten viivyimme Antin luona, kunnes hän oli sulattanut ensimmäisen malmin, ja niin saimme hopeamöhkäleen.

"Viivyimme", vastasi hän rohkeasti; "me tapasimme Heikki Juusolan ja seisahduimme leikkimään hänen kanssansa; sitten kaatui ämpäri, niin että meidän täytyi uudestaan käydä kaivolla." Sanokaapas, mikä erotus oli näiden molempain vastausten välillä? Kumpikaan ei suorastaan valehdellut. Mutta kumpaan luulette opettajan siitä lähtien enemmän luottaneen? Ja kumpiko heistä tunsi itsensä onnellisemmaksi?

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät