Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. marraskuuta 2025
Turhaan saimme käydä vieläkin monessa talossa, vaan vihdoin viimeinkin onnistui. Työpaikan saimme kaupungin kaduilla, missä pantiin uutta kivitystä, ja työhömme saimme ryhtyä huomispäivänä. Päivät kuluivat, viikot vierivät työskennellessämme kaupungin kaduilla.
Kuinka kauvan he lienevät siinä istuneet käsi kädessä Ailin mielestä se oli vaan lyhyt hetkinen, mutta Ossi sanoi, etteivät uskaltaisi enää viipyä, sillä se herättäisi huomiota, ja niin he sitten lähtivät yhtymään muihin. Kas, tuollahan ne viimeinkin ovat, huusivat toiset jo kaukaa heidät nähdessään. Jospa tietäisitte, jospa tietäisitte, ajatteli Aili itsekseen ja vilkaisi salavihkaa Ossiin.
Hän pudisteli äitiä siksi, että sai hänen nostamaan päätään. »Täällä on rouvia, äiti, täällä on rouvia.» Viimeinkin näytti hän sen tajuavan. Hieroi silmiään, pyyhki otsaansa, siunaili ja koetti päästä istumaan. Sitten hän äkkiä huomasi, että ne varmaankin olivat piiritarkastajia; ja nyt näkivät hänen makaamassa keskellä päivää. Luulivat häntä laiskaksi, eivätkä antaisi ehkä töitä.
He seisoivat siellä pakkasessa, kunnes hampaat järisi ja tärisi ja joka jäsen vapisi, niin että piti viimeinkin lähteä sänkyyn vähä taas lämpiämään... He kuulivat, että tuolit ryskyen siirtyivät, kun vihdoin noustiin pöydästä, ja heidän piti taas mennä vintille, Thinkan ja Inger-Johannan, Thea jo nukkui.
Isännän saunaanlähtö unehtui vähitellen, kun piti taas ruveta Kaisan kammariin tultua selittämään, ettei ole hätää ... eikä tarvitse surra ... ja kuinka hyvä hevonen Puni on ... ja että sille pitää antaa kauroja. Toisesta jalastaan veti isäntä jo kengänkin pois, vaan puhelulta ei muistanut eikä joutanut toista vetämään. Kaisa teki sen, että saisi viimeinkin toimitetuksi nukkumaan.
»Ei pääse nyt», tuumi Erkki. »Ei ole kun harvoin semmoista purjetuulta. Ei tiedä kuinka kauan vielä voi viipyä, vaikka eihän tästä enää mahdottomia olisi.» Uusi viikko oli keikahtanut yli puolivälinsä, torstaipäivä oli iltaansa lähellä, kun Erkin vene pyrki Tikkalanniemeen. Hitaasti lähestyi talo, vaan lähestyi viimeinkin. »Pitäähän sitä käydä tässä talossakin!» tuumi Erkki ja laski rantaan.
»Vihdoin viimeinkin... Voit sitoa sen matkalla. Onko sinulla hansikkaat, entä nenäliina?»... He ajoivat kirkkoon, morsiusparit vaunuissa ja pojat nelipyöräisillä. Heti vihkimisen jälkeen, ja ennenkuin vielä oli keritty ajoneuvoihin, lähtivät veljekset nelipyöräisillään, joiden edessä oli pikkuinen pohjoisvuonolainen musta juoksija, kotia kohti pikajunan vauhdilla niinkuin Johan Henrik sanoi.
Hän käveli kilistellen kellojaan pitkin katuja, mutta ei edes ainoatakaan kelloa hän saanut myydyksi: hän kärsi kurjaa puutetta ja kiitti onneansa, kun hän vihdoin viimeinkin sai työtä, mutta minkämoista! Neljätoista päivää perätysten hän sai Kreikan sinitaivaan alla sutimaalarina sivellä erään kasvitarhan säleaitaa viheriäiseksi, ihan vastapäätä Akropolista".
Hän koetti sitten vielä kauan aikaa todistaa, että Gustavan pitää ottaa päälleen hänen saalinsakin, sillä hän on varmaan vilustunut ja on herkkähermoinen, mutta ei auttanut enää mikään. He kävivät vihdoin maata. Kesäinen aurinko ilmoitti jo nousuansa, kun Sillfors viimeinkin raskitsi luopua palopaikalta. Tämä päivä ja yö oli ollut niin hauskaa aikaa hänelle.
Josko viimeinkin oppisit minussa tuntemaan uskollisimman ystäväsi, ja kertoisit minulle kaikki, mitä toivot, taikka mikä sinua painaa!" Kyynelet valtasivat Annan, hänen katseensa osoitti niin suurta neuvottomuutta, ja ilmaisi hänen niin vaivaloisesti tavoittelevan jotakin sopivaa sanaa, että miehessään heräsi jo rahtuinen toivetta saada häntä viimeinkin avaamaan sydäntänsä.
Päivän Sana
Muut Etsivät