United States or Guinea-Bissau ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sen vallan nimeen, joka loi mun, kaikki Toin teille ilmi. Niin lempeänne halvata en tahtois, Ett' teille tarjoisin mit' itse vihaan. Mielenne kääntäkää siis arvokkaampiin Kuin kurjaan tuohon, jota luonto melkein Omistaa häpee.
Ja minä tunnenkin sisässäni, kuinka vihaan kaikkea pahaa, ja siitä minä saan siveellisen voiman.» Näillä sanoilla hän kuvasi aivan määrättyä sieluntilaa, joka todella on kaukana siitä psykologisesta tilasta, mihin ihminen uudessa elämänymmärryksessä tulee, kun hän saapuu sen kolmanteen asteeseen.
Oli soimannut itseään ja selittänyt Aarnoldin välinpitämättömyyden omaksi syykseen. Hänellä ei ollut niitä ominaisuuksia, joita Aarnold olisi vaimolta vaatinut. Sen hän oli huomannut alusta alkaen. Mutta sen sijaan, että nöyrästi olisi puutteensa tunnustanut, hän alkoi noukkia vikoja Aarnoldista, ja kun Aarnoldin toimiensa tähden täytyi jättää hänet yksin, hän otti siitä aihetta vihaan.
Sit' ijäti ma vihaan, jumal'auta, Ken vielä mulle lohdutusta tarjoo. Flint-linnaan surut hautaan; murheen valta Se valtaveron vaatii valtialta. Väkeni menköön, kotiin rientäköön! Ken viljaa toivoo, maata kyntäköön! Minull' ei mitään. Turha soittaa suuta; Ei mitkään neuvot päätöstäni muuta. AUMERLE. Sananen vain! KUNINGAS RICHARD. Se kahdesti mun sokaa, Ken minuun vielä syytää maireen lokaa.
"Kysyhän vaan Vilholta, kirjeiden kulettajanne pojalta! Me olemme aina olleet hyviä ystäviä ja olemme täst'edeskin, kuten ennenkin. Ei, minä vihaan ylpeyttä, isä, ylpeyttä, joka ei perustu todellakin hyviin ja ansiollisiin ominaisuuksiin. Ja niin Vilhokin arvelee!
Jumalani! hän rupeaa nyt luulemaan, että minä olen samoja kataloita ihmisiä, joista koko palatsi kuhisee ja joita on asetettu häntä vakoomaan! Ah sinua, Bonacieux! en ole koskaan sinua rakastanut; vaan nyt on vielä pahemmasti: minä vihaan sinua! ja sen minä sanon, että kyllä sen vielä saat maksaa!
Sill' et sä, pieni runoseppä, Mua koskaan vihaan yllyttänyt, Et ainointa tornia suistanut Pyhän Priamon korkean linnan, Et kärventänyt sä ainointa karvaa Polyfemos-poikani silmästä, Ja koskaan ei sua suojellut neuvot Viisauden jumalattaren, Pallas Ateenen."
Oletko hullu! huusi hän. Mitä tarkoitat? Sitä, että arvelen juttusi paljaaksi juoneksi, jolla tahtoisit saada minut pois tieltä Englantiin. En usko sanaakaan todeksi koko tarinastasi. Sinä olet valehtelija, ja minä vihaan sinua. Hän nousi istualta, laski toisen kätensä tuolin selkänojalle ja katsoi minua ankarasti silmiin.
"Mutta sinä et tullut. Voi, Mellet, miksi et silloin tullut? Kaikki olisi nyt ehkä toisin. Mutta silloin se oli hän, joka tuli!" "Juuri siitä syystä häntä vihaan." "Mellet, nyt olet paha." "Kutsu sitä miksi hyvänsä, vihaksi häntä eli rakkaudeksi sinua kohtaan. Minä vihaan Daroja, sen tunnustan ja sen teen syystä, mutta sinä, Laagjen tytär, sinä häpäiset sukusi ja esivanhempasi.
Mua pelko pyytää maahan painaa Ja murheen aallot vaivuttaa, Kun syntiä tein armon päälle, Yllyttäin vihaan Jumalaa. Parempi, jos en ollenkaan Olisi tullut maailmaan. Oi, Herra Jesus, joko tunnet, Kuink' olen aivan saastainen, Puoleeni armokasvos käännä, Lepytä Isä vihainen! Rukoilen sydämestäni, Ah, armahda, oi, Herrani!