Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
JOHANNES. Ei, vielä minä sanon muutakin. Sanon senkin, ettei koko maailmassa ole toista sinun vertaistasi tyttöä, ei missään suhteessa. ANNA LIISA. Voi, Johannes, tuohan se minua juuri JOHANNES. Elä keskeytä, anna minun puhua loppuun. Ei missään suhteessa, niinkuin jo sanoin. Näes, nyt puhun minäkin vakavasti.
Mikä mahtaisi oikein pitää olla tämän lintusen houkuttelulaulu? Itseänikö kiittäisin ja kehuisin: tämmöinen solakka poika, kauppias kuulu, metsänkävijä mainio sinua haluaa! Vai häntä itseäänkö kehuisin, korvaansa kuiskuttaisin: ylen ihana olet, en ole ikinä vertaistasi nähnyt; näethän, etten mitänä voinut, kun sinut näin, täytyi halata, täytyi suudella.
Se on kyllä suuri yritys, isä ei ole koskaan uskaltanut käydä siihen käsiksi mutta sinähän oletkin suurempi kuin isä, suuri ja vahva...! 'Sisar Maiju! huudahdan minä riemun huumaamana. 'Nyt minun täytyy saada sinua suudella ei sinun vertaistasi ole koko maailmassa! ... Ja me palaamme kotiin jo seuraavalla viikolla. Kaikki käy niinkuin sinä silloin suunnittelit.
Ajattelet: jospa Luoja vaan olisi neuvoitellut minun kanssani, niin olisi hän varmaankin asettanut maailman perusteet paremmin ja järjestänyt luonnon paljoa tarpeen-mukaisemmin; sanalla sanoen sinä luulet olevasi Jumala itse, eroittaen hyvän pahasta; sinä tutkit koko luontoa, arvostellen kutakin asiaa oman mittasi mukaan, sinä et näe vertaistasi.
»Armas Helena», jatkoi isäntäni. »Se on Jumalan sallimus, että minä niin ihmeellisellä tavalla tulin sinun luoksesi. Sinä olet minulle todistanut, ett'en vertaistasi sydäntä mistään löytää voi. Minä lupaan parantaa itseni. Ei viinan tippa tästä lähtien kurkkuani saa kostuttaa.» Helena ei vastannut mitään, saattoi vaan minut takaisin talliin.
"Minä tarkoitan vaan sitä, että jos naisit, sinun pitäisi naida voudin Katriinan, hän kun on kasvanut kelpo perheessä ja pitää sinua niin kunniassa, ettei hänen mielestään ole toista sinun vertaistasi. Semmoinen vaimo vasta olisi oikea. Mutta se olisi kauheaa, jos saisit semmoisen, joka panisi sinua kenkiänsä siivoomaan.
Tule katsomaan vertaistasi!» Salissa oli forstmestari tyttärensä Esterin kanssa tanssitantereella, joka oli joutunut heidän valtaansa yksinään. Forstmestari tuli, näki ja voitti. Itse Jaskakin pihalla lausui tunnustuksensa, ei yksistään vain suullaan, vaan sydämelläänkin. Ei ainakaan tässä läänissä ollut tähän asti vertaistaan nähnyt, vaan nyt hän näki parempansa!
"Aksel, minä rakastan sinua, miksi sitä salaisin. Minä rakastan sinua kaikesta sydämestäni. Sankaria sinun vertaistasi, kuka nainen saattaisi olla rakastamatta. Mutta Aksel, mikä olen minä sinun rinnallasi? Maalainen orpo neito vaan." Niin puhui Martta; punaiset olivat poskensa, sanat tuskin kuuluivat.
Vertaistasi ei ole auringon noususta auringon laskuun eikä Saimaan aalloista Kainun mereen lännessä: sinua ei voi kukaan vastustaa Kyrjälän pohjasta Rastekoian tunturiin asti. En sano sitä sinua kiittääkseni, mutta se täytyy jokaisen myöntää, että olet jumalata kauniimpi, ihmistä voimakkaampi ja anteliaampi kuin sekä jumalat että ihmiset. Käsketkö jotakin vielä?
"Kyllä! jos olemme vapaat." "Alroy! sinussa on suuri henki, suurin, jonka minä olen ikinä tuntenut taikka josta olen kirjoissa lukenut. Minä en koskaan nähnyt sinun vertaistasi, enkä milloinkaan nähne." "Hiljaa, hiljaa, suloinen ystäväni. Minä olen särkynyt ruoko, mutta minä olen kuitenkin vapaa. Meillä ei ole mitään aikaa kohteliaita lauseita varten. Menkäämme pois, menkäämme heti."
Päivän Sana
Muut Etsivät