United States or Faroe Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !


Täytyy hänet laittaa tieltä poisJunno meni vähäiseen kamariinsa veistelemään kirjahyllyä, jota hän kerran oli kuullut Maissin itsellensä toivovan. Eilen vielä tuntui maailma Junnosta suloiselta, mutta tänä päivänä hän oli surullinen. Nyt, kun tuon ison kartanon seinät erottivat hänet Maissista, tunsi hän paremmin, että hän ei ollut orpanansa vertainen.

"Muistisi on hyvä, kestikievari, mutta järkesi ei näy olevan muistisi vertainen, koska et ymmärrä kiirehtiä! Tämä musta raudikko on heti annettava käytettäväkseni!" "Sen pitää vetää vaunuja, herra. Sisällä oleva vieras herra on paikalla valmis". "Oletpa heittiö!" huudahti everstiluutnantti vihoissaan. "Näytä minulle nyt valkeata", lisäsi hän.

Minä aion lähettää urhoollisen ystäväni, eversti Hayn, hänen luoksensa suoraan tältä taistelutantereelta. Mutta hänellä pitäisi olla siinä toimessa kumppanina joku vuorelaispäällikkö, joka olisi säädyltään Seaforthin vertainen ja jolla olisi tarpeeksi taitoa ja arvoa, voidakseen häneen vaikuttaa.

Ja kun hän kerran osasi tapella kuin mies, saattoi hän olla miehen vertainen muussakin ja niinpä sattui, että hän useasti tuli humalassa kotiin. Sitten Judith-äiti sai eräänä päivänä kuulla pojan olevan kihloissa. Se oli eräs niistä tytöistä, joita hän ennen pienenä poikana oli leikissä kihlannut; nyt hän siitä teki täyttä totta, sillä se tuntui niin miehekkäältä, kuin hänellä oli oma tyttönsä.

Puoli Lukne-taloa on parhaimman talon vertainen koko seudussa... Pelkäätkö häntä, Niilo? Tartu kiinni vaan, sinä Aamund, sinä otit aina isomman vaskirahan ennen!" Aamund ei tarvinnut monta sellaista sanaa. Hän astui askeleen tyttöä kohti, ja hänen kasvonsa hohtivat, sillä hän tiesi olevansa voimallisempi. Mutta samassa Niilo astui väliin ja eroitti heidät toisistaan.

Tämä on kaunis teos Jumalan kaunihinten luotujen kappalten vertainen!... Semmoista on ainoastaan yhdessä maailman paikassa, ainoastaan tässä, tässä!... Mikä löytö!... Jumala tiesi, kuinka kauppias on saanut sen käsiinsä!... Tässä talossa piilee äärettömiä aarteita, ja mistä olen minä ne löytänyt, ell'en juuri sieltä, mistä eilen vasta vedin tämän verrattoman kalliin taideteoksen päivän valoon?

Nyt kaiketi ylenkatseen silmällä minua katselette; siihen on teillä syy. Ja eikö samoin hänellä, joka tahtoo minua vaimoksensa? Että huolii hän pettäjästä! TYKO. Näin toivoo hän käyvän. ELMA. Siis etsii tässä vertainen vertaistansa. TYKO. Onni, onnihan on elon tarkoitus!

"Jumalan vertainen, lapseni, ei voi yksikään ihminen olla," sanoi ukko, "mutta Hänen pyhää käskyänsä me voimme seurata, ja Hän on käskenyt meidän olla laupiaat, istukaa siis lähemmäs, nuori vaimo; asettukaa kaikki minun pöytääni, ja kun olette ravitut, niin sanokaa minulle, mistä olette tulleet, ja mikä onnettomuus on teiltä ryöstänyt huoneen ja kodon."

Ja hän oli voittanut hänen isänsä, tuon väkevän miehen, jota Wappu siihen asti oli pitänyt niin voittamattomana ja peloittavana. Sitten oli hän kuitenkin puhunut niin ystävällisesti Wapulle, huolimatta isän kiukusta. Ei, ei kukaan ollut Joosepin vertainen. Wappu rupesi taas työhön.

Ei, rypälehumala on runoilijoiden suloisen mielettömyyden kaltaista. Ihminen luulee olevansa autuaiden jumalain vertainen. "Se viinihumalasta. "Nyt kerron, minkävuoksi olemme tänne tulleet." YHDEKS