Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 14. heinäkuuta 2025


Uskollisina alamaisina ja sotilaina seuraamme teidän majesteettianne minne hyvänsä, mutta ilmaisemme myöskin kaikki täten, että samalla hetkellä, kun teidän majesteettinne lykkää veneensä vesille, me ryntäämme silmittömästi valleja vastaan saadaksemme kaikki kuolla siinä, missä kuninkaamme ja herramme ei voi kuolemaansa välttää.

Rejer näki veneen, jota vaimot sousivat, laskevan samalle paikalle, jossa hänenkin veneensä oli... He kulkivat meluten ja sysäten toisiaan saaren ohi toisella puolella olevaan lahteen, jossa oli muutamia suurempia aluksia. Ainoastaan sillinperkaaja pysähtyi hetkeksi toisten jälkeen ja tuli puoleksi maalle vedetyn veneen luo, jossa Rejer seisoi.

Vaanjunkkari Roth jätti veneensä ja kumppaninsa rantaan ja läksi astumaan määrätylle kohtauspaikalle. Polku vei hänet maantielle, joka tiheän metsän lävitse kulki kirkolle. Yht'äkkiä huomasi hän puiden välissä esineen, joka tarkistutti koko hänen huomionsa. Se oli kasakki. Kohta oli Roth tehnyt päätöksensä. Kasakki oli yksinään, siis oli hän vangiksi otettava.

Kahden veneen ja kivisillan välillä, joka vei suolauspaikalle, huomasi Rejer oivan paikan, paraimman koko satamassa ... ihmeellistä, että se oli tyhjä! He ohjasivat veneensä sinne ja kaikki aa-vuonolaiset seurasivat Rejer'iä, he tervehtivät kauniisti niinkuin heidän kotonaan oli tapana. "Jumala siunatkoon kokousta!... Ruma ilma tänään!"

Mutta silloin uudisti kapteeni niin lyhyesti ja jyrkästi kieltonsa, että asiamies otti hattunsa pöydältä, kumarsi ylpeästi ja läksi astumaan kajuutasta ylös portaita myöten. Nuori tuomari seurasi nopeasti jäljestä, ja kohta sen jälkeen kuului heidän veneensä lähtevän pois laivan tyynipuolelta.

Uusi ajatus, ajatus, joka sai käsipuolisen pian iloiseksi, oli hänessä herännyt; ajatus: "minun ei tarvitse vuodattaa pienosen verta". Tämä ajatus sai hänet yhä enemmän kiiruiseksi. Pian oli hän veneensä luona, eikä aikaakaan ennenkuin ihmisvaras uhrinensa oli ehtinyt Jolsan saarelle. Eipä paljon puuttunut, ettei Jolsan Matti olisi kiittänyt Jumalaa siitä, ettei tarvinnut ruveta salamurhaajaksi.

Kuta lähemmäksi Toukansalmea päästiin, sitä laimeammaksi kävi tuuli maan suojassa, ja sepä olikin hätäytyneitten oulumiehien avun toivoa elättävä tieto. Toukansalmea odotti jokainen kuin rauhansatamaa. Ja kun sinne vihdoin viimein pääsivätkin, niin hyvillä mielin erosivat höyryn jälestä ja laskivat veneensä Neuvosenhiekkaan, sinne entisten lisäksi.

Mutta kun minun täytyi virran tähden uida lähes sata metriä saarelta, ennenkuin pääsisin rannalle, oli selvää, että Kyttyräinen tulisi saavuttamaan minut ennen takaisin ehtimistäni ja voisi ampua minua luodikolla pysytellen itse niin loitolla, ettei hänen veneensä olisi saarelta päin ammuttavissa.

He olivat olleet alempana olevalla järvellä kalastamassa. Nyt he olivat tavattoman suurella vaivalla vetäneet veneensä vastavirtaan kalastaakseen ylempänä olevassa järvessä ja olivat saaneet runsaan palkan vaivoistaan. He olivat hyvillään tavatessaan nuoret maanmiehensä. Nämä kertoivat nyt elämästään siitä lähtien, kun he olivat lähteneet Suomenniemestä.

Iltapuoleen miehitti Stanley veneensä ja neljä kanooteista viidelläneljättä miehellä, jätti ainoastaan Safenin neljäntoista miehen kanssa jälelle vartioimaan saarta ja leiriä, ja meni tiedusteluretkelle Iroban saarelle, jonka asukkaat myöskin olivat vihollisia. Saaren rannalla näytti suuri hämminki vallitsevan. Stanley laski suoraan rantaan erään kylän vastapäätä ja astui maalle.

Päivän Sana

anteckna

Muut Etsivät