Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. marraskuuta 2025
HANNA. Niin, miehen, joka ymmärtää velvollisuutensa toisella tavalla, miehen, jolle olemme tästä koulusta enemmän velkaa kuin kellekään muulle. Hänen sormuksensa näet tuossa. KANTTORI, tarttuu Hannan käteen kiinni. Hanna, sinä tahdot järjen minulta viedä! Tämä ei ole mahdollista, tämä on valhetta, tämä on petoksen sormus sen minä riistän pois oman Hannani sormesta! HANNA. Avuksi, avuksi!
TUOMAS: Epäilemättä olisi tullut niin tapahtua, ritari Raimund. RAIMUND: Kukin on uskollisesti täyttänyt velvollisuutensa. Kukaan ei ole säikkynyt henkeään taikka kieltäytynyt kestämästä matkan rasituksia, jotka tällä kertaa todellakin ovat olleet yli-inhimilliset...
"Niinpä kyllä", sanoi ensimäinen ääni, "vaan ensin meidän orpanamme Edithin täytyy saada kuulla, kuinka tuo niin suuresti kiitetty veitikka on käyttänyt itseään, ja meidän täytyy hänelle esittää silminnähtäviä todisteita siitä että ritari on velvollisuutensa rikkonut.
Nyt korotti äänensä hän, joka tälle nuorelle parikunnalle oli ilmoittava heidän pyhät velvollisuutensa.
Noin suuresti alentavaista itselleen ja tuolle toiselle! Ken olikaan syynä kaikkeen tuohon? Robert, eikä kukaan muu. Tuo rakkauden saarnaaja, Kristuksen seuraajahan kielsi oman opinnan, kun noin laiminlöi lähimmät velvollisuutensa, kun hän aina, huolimatta vaimonsa onnesta, pani etusijaan oman itsensä, menestymisensä ja sieluntaistelunsa!
Ei minun ansiostani! Ei, vaan Jumalan voimalla. Ja eikö se mies, jonka Jumala on asettanut puolustajaksenne, mutta joka unohti kalleimman velvollisuutensa, ole palannut järkiinsä teidät menetettyään ja eikö hän nyt rakasta teitä enemmän kuin koskaan ennen? Minä uskon sen. Mutta se ei tapahtunut minun ansiostani. Ei, taasen ja aina Herran käden avulla, joka johti matkaanne. Se on totta.
Olemme jo juoneet maljan voitollemme, riemuitsi nuoriso. Suokoon sen meille Jumala, vastasi Wrangel vakavasti. Segebaden tunsi sankariverensä entistä kuumemmaksi, ja kysyi melkein uhmaten: Herra kenraali, ettehän epäile että voitamme? Ainakaan en epäile, että itsekukin täyttää velvollisuutensa. Sen teemme! Kyllä kannattaa taistella suomalaisten metsästysseutujen puolesta.
Niin, uskokaa minua, herra neuvos, vasta maatessaan kuolinvuoteellaan käsittävät ihmiset, mikä kutsutaan kuoleman kärjeksi ja mikä tekee sen helpoksi: se on tieto, että on uskollisesti täyttänyt velvollisuutensa! Ei mikään muu voi niin helposti poistaa ruumiillisen kuoleman pelkoa!" Kanslianeuvos oli syvästi liikutettu, hänen sieluansa oikein kauhistutti.
Ei se toiveitteni mukaista ollut, mutta rakkaimmaltani en hennonnut mitään iloa kieltää. Mutta jos tyttäreni rakastaa velvollisuutensa unohtanutta suomalaista, täytyy minun se miehenä ja suomalaisena kieltää! Isä et voi käskeä ihmissydäntä! Luuletko, että sinun täytyy hävetä tytärtäsi? En voi sydäntäni heittää luotani, sillä silloin heittäisin parhaimpani.
Ja kun hän kotiin tultuaan kävi rippikoulua ja vanha rovastikin nuorille puhui isänmaanrakkaudesta Jumalan käskynä, oli tämä käynyt Ainille oikein sydämen asiaksi. Hän mietti usein mielessään, millä tavalla hän voisi isänmaataan ja kansaansa hyödyttää. Hänen tuli nyt tästälähin jäädä kotiin vanhempiensa avuksi ja kodin iloksi ja hyödyksi, se oli hänen pyhä velvollisuutensa, sen hän tiesi ja tunsi.
Päivän Sana
Muut Etsivät