United States or Egypt ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hautalainen tunsi, että kylmyys ja vilu, jota hän oli yhä enemmän alkanut tuntea, nyt yhtäkkiä muuttui hiottavaksi kuumuudeksi, ja omissa silmissään hän rupesi näyttämään kovin poikamaiselta ja aralta. »Se on totta», myönsi hän, »mutta kun minua maailmassa on autettu ja taattu, silloin kun minä olen tarvinnut, niin minä olen pitänyt velvollisuutenani auttaa myöskin muita.» »Hm», murahti äijä.
Minun puoleltani on kysymys ratkaistu lopullisesti. Minä tahdon tehdä sen, minkä pidän velvollisuutenani, ja paitsi sitä helpoittaa hänen asemaansa, vaan en missään tapauksessa tahdo rajoittaa hänen vapauttansa. Niin, mutta hän ei tahdo teidän uhraustanne. Mitään uhrausta ei ole olemassa. Ja minä tiedän että tämä hänen päätöksensä on horjumaton.
Gabriel huokasi syvään ja nosti toisen kätensä otsaa vastaan, niin että hänen pitkänlainen taapäin kammattu etutukkansa jäi sormien väliin. Miksi sinä niin luulet? sanoi hän hiljaa. Noh, en tahdo ruveta väittelemään, sanoi Henrik ja otti kätensä Gabrielin harteilta. Pidin vaan velvollisuutenani sanoa syvimmän vakaumukseni, ja sen olen tehnyt ja tarkoittanut sillä sinun omaa onneasi.
»Tottapahan joskus toisten mietin asiata tarkemmin», ajatteli hän, kun hänen ajoneuvonsa, aivan jo äänetönnä, vierivät oikeuden asfalttiselle ovenedustalle. »Nyt minun on omantunnonmukaisesti, kuten olen aina pitänyt velvollisuutenani, täyttäminen yhteiskunnallinen tehtäväni. Ja onhan se usein huvittavaakin», ajatteli hän itsekseen, astuessaan ovenvartijan ohitse oikeuden eteiseen.
Mitä puhuttavaa sitten on minun kanssani? sanoi Nehljudof. Hänelle on tarpeen, että tekin myönnätte niin olevan. Kuinka ininä voisin myöntää, ettei minun pidä tehdä sitä, niitä pidän velvollisuutenani. Ainoa minkä voin sanoa, on, että minä en ole vapaa, mutta hän on vapaa. Simonson oli hetken aikaa vaiti miettien jotakin. Hyvä, sen minä sitten sanonkin hänelle.
Sinun lähdettyäsi tuli Eunike luokseni ja kertoi tietävänsä miehen, joka voisi löytää hänet." "Kas vain!" huudahti Petronius. "Mikä mies se on?" "En tunne häntä, herra, mutta pidin kuitenkin velvollisuutenani ilmoittaa sen sinulle." "Hyvä. Olkoon tuo mies huomenna täällä minun talossani odottamassa tribunia. Sinä saat minun nimessäni pyytää häntä aamulla tulemaan luokseni."
Minä pidän aina velvollisuutenani olla niiden kilvenkantajana, jotka eivät ole läsnä! Sitten seurasi kertomus mitenkä herra asia-mies kilpeä kantoi ynnä pitempi esitelmä pääkaupungista, sen asujamista ja oloista. Tohtori istui niinkuin olisi kadottanut nenänsä ja suunsa kuullessaan kaikkea tätä viisautta.
"Vai niin, niin, se käy päinsä", vastasi sahanhoitaja, selvään näyttäen tekevän kiusaa, "mutta pastori, teidän täytyy suoda minulle anteeksi, että minun, suuren tehtaan hoitajana on pitäminen ensi velvollisuutenani sitä, että katson, jotta työväki on kelvollista ja hyvän kurista, niin hauska kuin olisikin tehdä heitä 'onnellisiksi'."
Kenties tulen ensi sunnuntaina sinua tervehtimään, jolloin myöskin olen tilaisuudessa puhumaan äidillesi asiasta ja samalla pyytämään hänen suostumustansa." "Tee niin, kuin hyväksi katsot. Kuitenkin pidän velvollisuutenani muutamilla sanoilla antaa pieni viittaus hänelle, ettei hän, kuullessaan sinua joutuisi epäröisyyteen."