Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. kesäkuuta 2025
Ja kukapa ei olisi tällaista hallitusta heittänyt, jossa oli suurimpana työnä velkain maksaminen. Näitä saamamiehiä alkoikin olla Malisella vieraina melkein joka päivä ja välistä useampiakin. Arvokkaasti hän otti vastaan näitä vereksen puolikunnan isäntiä ja luki rahoja. Mitä nämä ovat nämä pienet velkakirjat? alkoi hän jo tuskailla, kun niitä löytyi jokaiselta.
Antti jäi miettimään, miten on paras. Mutta sai tietää, että niitä työmiesten palkkoja on niin paljon, että hän ei voi niitä maksaa eikä tuntunut ollenkaan oikealtakaan, että hän ne kaikki maksaisi. Niin lunasti kaikki ukkovainaan velkakirjat.
Kun hän oli sen saanut sanotuksi Annikalle ulkona, tuli hän jälleen hyvälle tuulelle ja meni vihellellen kamariin. Sillä hän ymmärsi saaneensa pureksia Annikkaa oikein sydämeen asti. Sillä aikaa oli emäntä kamarissa selittänyt toimitusmiehille syyn, miksi vainaja oli antanut Hautalaisen velkakirjat tytön haltuun, että ei niitä ollut aikomus salata.
Ja muutamista sanoista alkoi Valee aavistaa, että Mikolla oli syynä vaatimukseensa ei ainoastaan saada hänelle tulevat velkakirjat oitis haltuunsa, saadakseen »pitää niistä huolta», vaan sekin, että hän toivoi voivansa saada Märkäsen talon polkuhinnalla nyt koska emäntä ja tytär eivät varmaankaan uskaltaisi hintaa kovin ylös kohottaa.
Kirkolla oli kumminkin ollut tilaisuus parempina päivinä lainata 300 talaria kuparirahaa Turun tuomiokirkolle ja koetti nyt luonnollisesti saada takaisin nämä rahat, joka ei ollut niinkään helppoa. Mahdollisesti velkakirjat olivat hävinneet, mutta vihdoin v. 1727 kirkonasiamiehen onnistui saada rahat ja sai kauniin palkkion avustaan.
Ilmoitettiin, että Hautalaisen velkakirjat tekevät toista tuhatta markkaa, paitsi takauksia. »Millähän sekin mies komeilee?» Sitä ei Mikko millään tavalla voinut hillitä itseään sanomasta. Siihen ei sanonut kukaan mitään.
Hän herätti sen esityksen, että kaikki velkakirjat olivat heti otettavat pantiksi, tai velallinen pantaisin vankeuteen; hän ei tietänyt mitään ilettävämpää kuin huolimattomat asiamiehet. Se oli toista, kuin Löwenpil'in konttooriin mateleminen. Niin, siinä on paruunilla varsin oikein; vakavia ajatuksia, todellakin vakavia ajatuksia!
Toinen koskee menneisyyttä: kaikki pyyhitään pois, kaikki velkakirjat revitään rikki, Jumala ei muista enää mitään siitä, mikä on ollut. Ettekö ole tuntenut, kuinka kehno on ihmisten anteeksiantamus? Se vakuuttaa kaikki unohtaneensa, mutta vihan hetkenä tuodaan välistä unohdetut päivänvaloon ja katkeria sanoja singahutetaan rakkauden tuomionkin jälkeen.
Nyt hän tuli kokonaan vihapäihinsä ja sanoi: »Koska mulle niin teette, kyllä minäkin teille nyrkin näytän. Malttakaat! Kyllä vielä muistatte Karhulan isäntää!» VELKAKIRJAT AVATAAN. S
Joko on hätää, että tässä varastetaan?» ja vei papereita kanttorille. »Mitäs ne paperit ovat? Mikä paperien ja velkakirjain hoitaja sinä olet? Onko siinä Hautalaisen velkakirjat?» kyseli Mikko ja astui likemmäksi pöytää. Kanttori ilmoitti, että siinä on niitä. Mikon sapettunut mieli keksi yhtäkkiä sopivaksi sanottavaksi: »Ei ne ole siinä kaikki!»
Päivän Sana
Muut Etsivät