Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. toukokuuta 2025
Yht'äkkiä vavahtaa se kuin vauhko hevonen ja silmänräpäyksen on kaikki aivan hiljaa, ei hammasratas rysky, ei trälli vilistä; ei kuulu ääntä muuta kuin tuulen vinkuna, se kun puhuu lautaseinän ja laudan syrjän löydettyänsä ja viheltäen soittaa yksi sävelistä nuottiaan.
Mutta loppupäätös oli ainakin siinä suhteessa loistava, että kapteenilla nyt kotiinpäin ajaessaan oli Liinukan sijassa oivallinen kaks-, kolmevuotias musta ohjattavana, jolla oli pieni valkea täplä otsassa ja valkeat sorkat, ja joka kenties vielä tulisi Pikku-Mustan arvoiseksi, jos jos se vaan ei ollut hieman vauhko.
Pegasos oli orhinsa oivallinen: hepo siivekäs, saalas Medusan sen, min kaamein joukossa Kauhutarten oli katse ihmisen vaivaa varten; kun Perseus hakkasi häneltä pään, Pegasos sai syntynsä verestä tään, oli varsa vauhko se pelon ja kauhun, oli sälkö säihkyvä tulen ja sauhun, kuin kiro hän kiisi, kuin leimaus lens, yli kuoleman kuin elon kuilujen ens, oli ratsuna rajaton, riihaton hänet hillitä tais toki Bellerophon.
"Bill, poikani, nyt olemme kiinni!" sanoi toinen ja pisti jotakin merisaappaisiinsa. Vaan vene samassa kääntyi kuin vauhko hevonen, ja kiiti toiseen suuntaan sitä vauhtia kuin se pääsi kahdeksalla airoparilla hurjasti soudettaissa. Merimiehet katsoivat sitä ja kuivasivat hien otsaltaan. "Sillä ei näytä olevan puhtaampi omatunto kuin meilläkään", sanoi toinen merimies.
VARRO. Sinä tomppeli, sinä maitopartanen ja vauhko piltti, joka ei uskalla käydä yhteen kaulusnappaukseen viinijumalan kilpakedolla. Tiedä että pieni noste, viaton huimaus aivossamme on mielellemme terveellinen tuulenpuuska, liionkin koska elämämme taivas näkyy meille harmaaksi. Ja mitä sanovat runoniekat?
Kiukkuisina, verta-janoovina he seurasivat öillisiä pakolaisia Impivaarasta; ja räiskyivät ja paukahtelivat katketessaan kuusten juurien kuivat oksat. Vavisten ja korskahdellen juoksi vauhko Valko; ja mies, joka ratsasti etummaisena, taisi tuskin hillitä häntä kiitämästä. Mutta aina nenäkkäämmäksi kiihtyi petoin rohkeus.
Hän ei ollut pelkuri eikä hevosensakaan ollut vauhko, mutta kuuttomana aikana ovat metsävälit ikäviä kulkea yksinäisen matkamiehen. Jos mikä risahtaa, nostaa hevonen korvansa pystyyn ja rohkeinkin mies kavahtaa. "Mennään, kun on kerran mentävä", sanoi Topias hevoselle. "Ja mennään niin, että harja sanoo nipsis napsis, niin ehditään kotiin auringonlaskeissa."
Päivän Sana
Muut Etsivät