United States or Senegal ? Vote for the TOP Country of the Week !
Jokohan tuomitsivat? kysyi Fedosja osaa ottavalla hellyydellä katsoen Maslovaan lapsekkailla, kirkkaan sinisillä silmillään, ja koko hänen iloinen, nuori näkönsä muuttui aivan kuin itkua valmistaakseen. Maslova ei vastannut mitään, vaan meni sanaakaan sanomatta paikallensa, joka oli toinen päästä lukien, Korabljovan vieressä, ja istui lavitsan laudoille.
Paulucci ei vastannut mitään pitkään aikaan. Vihdoin ravisti hän uhkamielisesti päätänsä ja sanoi: "Olkoon kuinka tahansa, niin kyllä me hänelle siellä vastuksen vedämme. Mutta nyt toistakin asiaa. Ettekö te, hyvät herrat, luulisi lasin hyvää viiniä ja palasen purtavaksi maistuvan hyvältä. Tosin on vielä sangen varhainen, mutta ei sodassa saa olla niin tarkka.
Svenin anteeksipyyntöön ei hän ensin vastannut mitään, vaan kääntyi jyrkästi poispäin, ikäänkuin jotain peittääkseen. Sitten astui hän nopeasti Svenin luo, sulki hänet kiihkeästi syliinsä ja sanoi äänellä, jossa Svenin korva erotti tukahutettujen kyynelten värinää: "Rakas poikani, sydämestäni annan sinulle anteeksi.
Sentähden tahtoisin saada sinne papin, joka voisi hillitä kansaa, kuitenkaan millään tavalla sortamatta ketään, tahtoisin nuoren, voimakkaan saarnamiehen, joka ei olisi innokas herännyt, vaan ei myöskään uneksija, joka jumalanpalveluksen aikana laimentaisi sanankuulijat. Mutta mistäpä löytäisin sellaisen Fenix-linnun." Robert ei heti vastannut.
Onko totta, kysyi hän, mitä Istvan on minulle sanonut? Hänkö se on, joka... Hän ei jaksanut jatkaa. Mutta Ester vastasi hiljaa: Se on isäni tahto. Isäsi tahto? Eikä siis sinun! Ei. Sairas huokasi helpotuksesta. Suo minulle anteeksi, sanoi hän, että hetkenkään ajan saatoin epäillä sitä! Kuitenkin lienee asia päätetty? Onko se päätetty? Ester ei vastannut. Se on siis päätetty, jatkoi kreivi.
"Armas Eugen!" kuiskasi Dora, heittäytyen hänen syliinsä ja itkien yhdessä hänen kanssaan, "saamme vielä kerran nähdä rakkaamme... Jumala on ottanut hänet vain ajaksi ... me saamme hänet takaisin kuoleman jälkeen ... uskothan sen ... uskothan ijankaikkiseen elämään, Eugen?" Eugen painoi Doran rintaansa vasten, mutta ei vastannut mitään.
Ne jääkärit, jotka kuulivat hänen kysymyksensä, nauroivat salaa ja vanha soturi sanoi: "Se on luotien musiikkia, poikaseni. Mitä pidät siitä?" Kyösti ei vastannut tähän. Kummallinen tunne oli vallannut hänen. Hänestä oli kuin tuo pitkä, kestävä ääni olisi muodostunut kähiseviksi kärmeiksi, jotka yhä lähenivät. Hänen sydämensä supistui.
Niin siihen aikaan kun minä passin otin, mutta viime aikoina minä olen liikkunut sekatöissä ja olen aikonut ruveta harjottelemaan poromieheksi, oli V. rauhallisesti vastannut. Mistä se Mashkevitsh teitä oikein syyttää? kysyn kerran tuttavuutemme alussa V:ltä.
Ennenkun voin iloita vapaudestani, täytyy minun saada ensin jotakin mahaani; sinä olet päällikkömme, Mark, ja sinun pitää auttaa meitä tästä pulasta, johon olet meidät vienyt." Tuo näin puhuteltu ei vastannut mitään, vaan viittasi pieneen prikiin, joka oli ankkurissa.
Aloin myöskin olla utelias kuulemaan jotakin sairaasta, joka tuon miehen puheista päättäen ei tuntunut olevan ainakaan parempi. Koetin saada keskustelua alkuun kysymällä, vieläkö oli paljon matkaa jälellä. Hakumieheni ei vastannut mitään, ja toinen tokaisi tylysti: »Vielä on matkaa», niinkuin olisi tahtonut sanoa: »Olisit saanut ennen joutua».