United States or Bosnia and Herzegovina ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tyttö vastasi epäselvästi ja sekavasti, mutta vanhempien, jotka seisoivat hänen vieressään ja lapsen kanssa ennemmin puheltuaan olivat täysin perehtyneet asiaan, sallittiin autella tyttöä vastaamaan tuomarille. Kaikkien kasvoilla kuvastui uteliaisuus ja kauhu, ja tuskin uskallettiin hengittääkään, ettei vain ainoatakaan sanaa menisi hukkaan.
Mielestäni sinä nyt oikeastaan olisit rakastajattaren tarpeessa... Pyydän, ei mitään kyynillisyyksiä, vaati Antti vakavasti. Minun vaimoni lähti vasta eilen. Tiedät, tai ainakin arvaat, ettei minun ole niin helppo unohtaa. Arvaan, oli Soisalo heti valmis vastaamaan, vakavaksi, miltei sydämelliseksi äänensä alentaen.
»Tietysti meidän on jäätävä kotiin»... Hän katsahti äkkiä Jakobiin päin. »Hyvä ystävä, ethän sinä vain istuudu tuolille, jossa on minun kureliivini... Se on kyllä vähän ikävää, he pyysivät meitä ihan varmasti vastaamaan, tulisimmeko tänä iltana niin että kyllä tämä tulee näyttämään hyvin omituiselta ehkä panevat ihan pahaksi.» »Ei, ei, mene sinä vaan.
Ne menivät, rouva ensin, sitten tyttö ja sen jälestä herra ja isä yhtaikaa, mutta äiti meni vasta viimeksi ja tuli kohta takaisin melkein juoksujalassa kiirehtien kyökkiin. Ketä ne oli nuo? Se herra on papan vanha tuttu. Muuta ei äiti joutanut vastaamaan.
Arnold ei heti ollut valmis vastaamaan. Hän mietti hetkisen ja hänen silmänsä synkistyivät. Ester, olen särkenyt kuvan tahallani, hän vihdoin sanoi. Miksi? kysyi Ester ihmeissään. Minulla ei ole yhtä hyviä muistoja isästäni kuin sinulla, siksi olen sen rikkonut. Etkö hänestä pitänyt? En, ja hänen kuolemansa jälkeen olen häntä ruvennut sadattelemaan.
Louise nyökkää ääneti ja punastuu. *Jacobi*. Lähden täältä tunnin perästä, mutta minun täytyy pyytää teitä vastaamaan erääsen kysymykseen ennenkuin jätän teidät hyvästi. *Louise*. Matkustatteko? Minne? Miksi? *Jacobi*. Minnekö on minulle yhdentekevää kunhan vaan pääsen täältä pois! Minkä vuoksi?
Konrad nousi rohkeasti ylös vastaamaan ja vakuutti olevansa syytön siihen rikokseen, josta häntä syytettiin, uhiksi, niinkuin hänen sanansa sattuivat, ihmiselle ja eläimelle, kuninkaalle ja koiralle. "Veli, Englannin kuningas", Philip sanoi, joka kernaasti neuvostossa toimitti välittäjän virkaa, "tämä on outo kanne.
"Kunnian herra, Boriska käskee kysyä, mitä illalliseksi keitetään". "Onko teidän tapa syödä illallista?" kysyi Abris herra, vieraisinsa kääntyen. "Onpa kyllä", riensi Károly vastaamaan, ennenkun hänen nöyrä äitinsä ehtisi sanoa päin vastoin. Abris herra huokasi raskaasti, nousi ylös ja meni kyökkiin.
"Mutta minä käsken sinun vastaamaan," huusi hän katseella, joka ei ennustanut hyvää. "Musta tahi sininen?" Minua äköitti, että hän niin kovin ahdisti minua; enkä millään muodolla olisi tahtonut antaa oikeutta hänen nuorelle itse-päisyydellensä. Minä vastasin sen tähden lyhyesti: "Musta, Teidän Korkeutenne, musta kuin rukiin-kukka." Se vaikutti.
Seuraukset Lybeckerin onnettomasta peräytymisestä näyttäytyvät pian sekä hänelle itselleen että koko maallekin. Hänet pantiin kuninkaan tietämättä pois viralta ja kutsuttiin vastaamaan toimistaan neuvoskunnan edessä. Siellä hänet viimein julistettiin syyttömäksi, kun Armfelt jalomielisesti otti häntä puolustaakseen.