Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. heinäkuuta 2025
Valva kun on vanhin tyttö ja jo aivan nuoresta on ollut sisariensa kasvattajana, ei voi pitää heitä niin kumppaneinaan, että uskoisi heille salaisuuksiaan. En minä ole tahtonut asiasta mitään puhua, mutta kun nyt tässä kuulin, että sen jo muutkin tietävät, niin eihän se haittaa, vaikka minäkin tuosta puhun.
Uusia sotajoukonosastoja marssii esiin, kuljettaen mukanaan vangittuja ministerejä. Duuman vanhimpienneuvosto päättää muodostettavaksi väliaikaisen hallituksen Rodsjanko johtajanaan. Duuman puhemies horjuu yhä vielä. Silloin tulee tieto, että myöskin Venäjän vanhin kaartinjoukko, Preobrasenskin rykmentti, on mennyt kapinoitsijain puolelle. Se ratkaisee.
Vai pitäisikö minun ehkä ottaa puutarharengikseni Tuomas, joka mennä kesänä nyhti pois enon harvinaisimmat nuoret hopeapoppelit ja vastasi, kun häntä siitä toruin: onhan häpeä antaa haapain pilata puutarhaa! Arkkiaatteri naurahti. Kalle tulee tänne ylihuomenna ja auttaa sinua. Kalle oli arkkiaatterin vanhin poika, Eerikin ikäinen. Mutta kuka selittää minulle Pliniusta?
Sanalla sanoen, tämä viekas ja edeltäkäsin miettivä ämmä oli neuvoitellut ritarien ja uskonhylkääjän kanssa, ja pitänyt tuuman heidän kanssansa karkauksesta. Vanhin prinsessa antoi hetikohta suostumuksensa siihen, ja hänen esimerkkinsä määräsi, niinkuin tavallisesti, hänen sisartensakin teon.
Hänen kunniaksensa ja hauskuudeksensa päätettiin nyt lähteä sorsia ampumaan, tällä kertaa kuitenkin "suljetussa seurassa", s. o. vanhin veljeni, orpanani ja minä, ja maata myöten. Pyssy saatiin nytkin lainaksi. Varmemmaksi vakuudeksi tahtoi veljeni ensin koetella tuota vierasta pyssyä, minkälainen se oli tavoiltansa. Hän latasi ja ampui.
Omituista se oli heistä kaikista ja vähän niinkuin yliluonnollista. Aappo oli lapsista vanhin ja hänen toimenaan oli kerjuulla käynti kaupungilla. Sillä he olivat köyhiä. Niin köyhiä, että täytyi asua missä sattui. Täksi kesäksi olivat saaneet asunnon muutaman talon tallissa, joka olikin varsin mukava asunto. Ahkerasti täytyi Aapon olla liikkeellä, anelemassa.
Näitä kuulteli vaimo joko lausumatta sanaakaan tai naurain, silmät tirissä, yksinkertaista, iloista naurua. Myös piikojansa ja pieniä piikatyttöjänsä opasteli usein isäntä Aapo, koska niin, että hieman karstoi hänen silmässään heidän toimensa ja askareensa. Kerranpa talon vanhin piika, lakaistessaan laattiata, sai isännältään kiivaan läksytyksen.
Yhdeksän lasta, viisi poikaa ja neljä tyttöä synnyttänyt eikä yhtään kuollut ja kaikki niin hyöteitä ja nuorekkaita, ettei vieras voi arvata mikä heistä on vanhin, mikä nuorin.
Söivät syötävänsä, nousivat sitten vähissä erin, sen mukaan kuin kukin oli saanut tarpeensa, pistivät lusikkansa seinän rakoon ja tulivat kättelemään. Ne on niitä Karjalan miesten tekoset semmoiset, sanoi vanhin veli röyhtäyttäen. Onhan ne niitä ennenkin tehneet, sanoi toinen. Onhan ne niitä ennenkin tehneet, pahukset, virkkoi kolmas.
No se nyt on aina niin, tarttui puheeseen kopin vanhin, ja heti pääsi hänen laulava äänensä vauhtiin. Niin ne ovat kuin kärpäset sokerin kimpussa. Jos missä muualla niitä ei olisi, kyllä vaan siinä on. Sen paremmasta eivät tiedä... Mutta kylläpä osaavat täälläkin, keskeytti häntä Maslova. Pulaan jouduin täälläkin. Kohta kun oli päästy perille, saapui vankiroikka asemahuoneelta.
Päivän Sana
Muut Etsivät