Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. marraskuuta 2025
Sen henki kansakunnat valtaa, Maanpiirin yli nostaa valtikkansa, Sen henki ihmissuvut uudistaa, Kuin Eufrattulva viljavoittaa maan, Kuin Niilin aallot höystää Egyptin. Siks' ylenee kuin Taabor Israel, Tuo vuorten helmi viinitarhoineen. Sen viini hurmeuttaa kansoja, Sen henki sankareita synnyttää. Hän ajan syvyydestä sukeltaa Ne helmet, joist' on riemuitseva maa. Hälinää ja levottomuutta kansassa.
Me ihmisyyden valtaa nostatamme, Sen alttarilla Suomen viiri liehuu, Sen voitoks Suomen voimaa kasvatamme, Siks into kansallinen täällä kiehuu. Oi, terve, suuri Kustav Aadolfimme! Sua muistossakin maamme sylin sulkee. Me rinnan suurist' aatteist' ottelimme, Nyt viittomaasi tietä Suomi kulkee. Vaan vait!
Me kyllä pidämme huolta siitä, ett'ei teidän armonne enää saa valtaa tässä maassa, eteenpäin, ottakaa hänet kiinni! Oi, sanoinhan teille, että vaara oli käsissä, vaan ette tahtoneet minua kuulla. Te olette tehneet minulle vääryyttä, nyt teidän täytyy minua suojella! KUNINGATAR. Jos teillä on jotain valittamista hänen suhteensa, niin olen esittävä sen lordien parlamentille.
Kas tässä muutamia hauskoja ja kohteliaita näytteitä. Eräs runoilija vakuuttaa lähdön edellisenä päivänä, että Suomi tuskin kahteen vuosisataan on nähnyt näin harvinaista tapahtumaa, jonka tähden se nyt "ilosta hymyilee", jota vastoin "ymmärrettävä suru" valtaa koko Ruotsinmaan. Toinen vakuuttaa, että ratki riemuitsee nyt Lohja, Kokemäki, kun rannoillansa väki Sun kättäs suutelee...
Saalist' en toki saa tasan kanssasi, konsa akhaijit valtaa kansavan kaupungin maall' iliolaisten; suurimman sotamelskeen mun käsivarteni kyllä kestää saa; vaan viimein kun jakoaika on saaliin, sullapa pääosa on; vähän, rakkaan rahtuni saatan laivoihin ma, kun laannut on ottelo voimia viepä.
Uudet päät kohoovat perustamaan uutta valtaa; uudet kokeet tekemään mitä perittäviksi onnistuvat. Meissä kaikissa on eräs tarve työ-alamme laajentamiseen, niin kauas kuin me saatamme. Tämä puuhaaminen, että maallisessa suhteessa emme pelkää kuolemaa, on eräs esikuva siitä, että me voimme sen henkisinä olentoina.
"Pakenisit! Voi, mihin? Mikä paikka on turvassa Nerolta? Mutta miksi paosta puhua? Ei löydy mitään syytä. Tämä on turhaa hätäilemistä. Lienee todella ollut joku vaara tarjona, mutta ei sinun. Minulla on vielä vähän voimaa ja valtaa. Minä en ole vielä aivan arvoton mies. Sulpiciot eivät ole niin halvat, että he ovat joutuneet jonkun tyrannin uhri-raukoiksi. Ei, ei. Rauhoita itseäsi, ystäväni.
"Tiedä, saraceni", sanoi kristitty, "että ritarin nimi ja aatelisveri oikeuttaa omistajaansa asettumaan ensiluokkaistenki hallitsiain rinnalle kaikessa, mikä ei koske kuninkaallista mahtia ja valtaa. Jos itse Englannin Richardi sattuisi loukkaamaan niin köyhän ritarin kunniaa, kuin minä olen, hän ei ritariston lakien jälkeen voisi kieltäytyä kanssani taistelemasta".
BERNARDO. Ilmetty kuningas, vai kuin, Horatio? HORATIO. Niin on; mun valtaa hämmästys ja kauhu. BERNARDO. Puhetta vartoo se. MARCELLO. Horatio, puhu! HORATIO. Ken olet sa, jok' anastat yön vallan Ja sota-asun kirkkaan, jossa Tanskan Kuningas-vainaa täällä ennen kulki? Nimessä taivaan vaadin sua, puhu! MARCELLO. Se vihoissaan on. BERNARDO. Kah, se astuu pois! HORATIO. Seis! puhu!
Veronkantaja Affleckin sorrosta aiheutunut katkera mielenkuohu Nurmeksen talonpoikien keskuudessa v. 1710 meni nimittäin niin pitkälle, että yksityisen henkilön vastustamisesta johduttiin kapinoimaan Ruotsin valtaa vastaan venäläisten apuun vedoten.
Päivän Sana
Muut Etsivät