United States or Afghanistan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Lyhkäisin ja tavallisin tie on jyrkkä polku, joka luostarista nousee suoraan rinnettä ylös. Vuorelle pääsee myös paljoa mukavammin toista tietä kameleilla ratsastaen. Tämän tien me valitsimme. Sinne tänne vuoren sivua koukkuillen kohosi se ylöspäin. Jokainen tien mutka tarjosi mitä ihanimpia näköaloja jylhässä vuorimaailmassa.
Saadapa tämän torin varrelta jokin huone, niin tässä olisi kaikki, mitä tarvittaisiin: tuo komea kirkko, sen mahtava pilaristo, suihkulähde keskellä ja kaiken päivää kirkkomiesten vilkasta liikettä! Kuinka siinä seisoskelimme ja tähtäilimmekin, niin jo valitsimme kirkon seinustassa olevasta monikerroksisesta kivirakennuksesta sen kerroksen ja ne ikkunat, joita mielestämme sopisi kysäistä.
Ja sitten Qvinta Elisabet, tämä pikkuinen tässä, joka on ikään kuin kvintti sydämeni viulussa ja joka nyt on saanut lähteä vanhan isänsä kanssa hääpäivän viettoon A. E. N:n luo; hänelle me valitsimme toisen ja kolmannen tavun, ja sattui niin hauskasti, että niistä saimme nimen Liisa!" "Ja kun rakas vaimoni ja nämä sydänkäpyseni ovat ympärilläni, en kaipaa mitään maailmassa.
Joskus saimme "Nivan" ja muutamia ammattilehtiä, esim. "Hosjain", "Vratsh", "Feldsher". Jo edeltäkäsin ripustettiin seinälle päivällisruokalista, ja kohta saimme luvan itse määrätä, mitä päivälliseksi tahdoimme. Samoin saimme itse järjestää kävelymme, s.o. mihin aikaan ja kenenkä seurassa tahdoimme kulloinkin kävellä; tällöin tavallisesti valitsimme toveriksemme työkumppalimme.
"Me valitsimme pakoyöksi kesäpäivänseisahduksen, jolloin huvilassa kuten edeltäpäin jo tiesimme miehet aikoivat viettää valon juhlaa suurilla juomingeilla. "Toivoimme pääsevämme varmimmin pakoon, kun juopot nukkuivat sikeästi. "Kun tähdet osoittivat puoliyötä, oli minun noudettava Myrtia huoneestaan.
Me menimme jo aamulla metsään ja valitsimme itsellemme sieltä kauniin joulukuusen, johon kiinnitimme niin paljon kynttilöitä, kuin vain saimme siihen sopimaan ja yltympärille lumeen me myöskin asetimme kynttilöitä. Sitten me laitoimme seimen puun alle ja lainasimme naapuriltamme hänen sievän pikku aasinsa.
Sitten astui hän yhtä hitaasti Paumgartnerin ystävälliseen syliin, johon syleilykseen hän kuitenkin tuskin ollenkaan vastasi. "No, Martti mestari", sanoi Paumgartner, siitä vähän kummastuneena, "ettekö ehkä olekaan tyytyväinen siihen, että valitsimme teidät esimieheksemme?"
Genovan me kuitenkin valitsimme asuntopaikaksemme; siellä me vuokrasimme pari kamaria puodin yläpuolella, syrjäkadun varrella, joka kaupungin korkeammasta korttelista ulottui alas merenrantaan. Se oli soukka pieni katu, vaan täynnä eloa; niin jyrkkä ja väärä, etteivät mitkään rattaat päässeet sitä kulkemaan, ja niin soukka, että taivas sen yläpuolella näytti vain siniseltä nauhankaistaleelta.