United States or Bolivia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Micawber on mies, jolla on suuret luonnonkirjat, Master Copperfield". Minä vakuutin, että olin varma siitä. "Suuret luonnonkirjat", toisti Mrs. Micawber. "Minun heimollani on se ajatus, että, jos vähänkin häntä suojelee, jotakin voi tullivirastossa tehdä niin kykenevän miehen eduksi, kuin hänen. Koska heimoni vaikutus on paikkakunnallinen, on se heidän tahtonsa, että Mr.
Istu vastakin hevosen selässä tallin ovessa, että vastakin saat leveän nenän, sanoi äitini. Empä istukkaan, vakuutin minä, mutta itsekseni ajattelin: Leveä nenä ja vieraita, oivallista harmia ja häpeätä. Onko linementtiä? kysyin sukkelaan äidiltäni. Sillä ajattelin linementin auttavan nenääkin.
Lopulta lausuin minä Helulle: Jos sinä suostuisit, niin minäkin suostuisin, niin tehtäisiin naimisliitto. Hän vastasi: Minä pieni ja nuori, mihin minä kelpaan? Minä jatkoin: Pieni ja nuori olen minäkin, mutta kunhan minulle kelpaat. Täksikö yötä vaan naimisliittoa! tokaisi hän. Ei, vaan elinajaksi, täksi ja tulevaksi, vakuutin minä. Eihän täti minua laske, muistutti hän. Laskee!
Herra ties, mitä kaikkea he valehtelivat teidän kunnon pojastanne, koskapa hän viimein rupesi tulkin kautta kyselemään kaikenlaista meidän leiristämme. Kun minä ehtimiseen vakuutin, ett'en tiennyt niin mitään, vannoi upseeri minun pääsevän jo kymmenen minuutin kuluessa riippumaan ja: oikeaan, mars! suoraa tietä kohti kuolemaa!»
Minä vakuutin ett'en ole laisinkaan avioliittoa ajatellutkaan. Enoni jatkoi kuitenkin: "Asianlaita on sellainen, Harryseni, ett'ei sinulla ole varaa tuollaiseen. Sinun tulee itse raivata tiesi elämässä ja sinulla ei ole muuta kuin pääsi ja kätesi. Sinun tulee siis tästä hetkestä saakka tarkasti laskea mitä kaikki maksaa. Sinulla on terve ja raitis ruumis; varo ettäs säästät sen terveenä.
Minä vakuutin, ettei kukaan muu saisi koskea siihen; ja tämä teki Peggotyn niin iloiseksi, että hän lähtiessään oli varsin hyvällä tuulella. Koko päivän vaivasin itseäni Commons'issa niin paljon, kuin mahdollista, kaikenlaisilla tuumilla, ja menin määrättyyn aikaan illalla Mr. Mills'in kadulle. Mr.
Vakuutin, että täällä oli terveellistä ja hyvä olla ja toivotin sydämestäni, että herra Häggkin pian saisi kokea sitä. Sitte erosimme. Ja nyt minä yksinäisyydessä ihmetellen muistelen tätä viimeistä, lähtöni edellistä iltaa ja kaikkea mitä sen kuluessa olen kuullut, ajatellut ja kokenut. Muut nukkuvat vielä. Minä en saa unta, sentähden nousen kirjoittamaan. Mitä?
Mutta osaako hän pitää suunsa kiinni? ROUVA OKSMAN. Minä vakuutin, ja hän lupasi kunniasanalla. KAUPPANEUVOS. Hyvä, hyvä! Kunhan Valter vaan ei aavista mitään, vähät muusta. Missä hän nyt oleskelee tällä hetkellä? ROUVA OKSMAN. Hm hm KAUPPANEUVOS. No, no, suu puhtaaksi vaan, rouva Oksman. Ei mitään salaisuuksia. ROUVA OKSMAN. Mutta näin neitien kuullen?
Hän sanoi Klober'in kuulututtaneen kalunkirjoituksen tänne ensi tiistaiksi, ja ihmetteli kovasti ett'en minä siitä ennen hänelle ollut mitään puhunut. Minä vakuutin ett'en tietänyt mitään koko asiasta, joka myös oli aivan totta. Me siis oikeen hämmästyimme molemmat. Emme voineet käsittää mitä se tahtoi sanoa.
Olen nähnyt Hänen Majesteettinsa ja puhunutkin hänen kanssansa. Maria. Todellakin! Attila. Keisarinna käski minua luoksensa. Hän tahtoi tarkasti tietää tapahtumat Valkjärvellä ja Lappeenrannassa kun pelastin teidät. Kerroin hänelle kaikki ja vakuutin sen ohessa, että vaikka ei kukaan muu Suomessa ymmärtäisi keisarillista manifestia, niin ainakin te sen ymmärrätte. Maria.