Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025
"Neljäkymmentä vuotta." "Nykyisenkö vaimonne kanssa koko ajan?" "Niin, nykyisen." "Neljänkymmenen vuoden lapseton avioliitto", jutteli isännöitsijä puoliksi itsekseen. "No niin, onhan se nyt jonkunlainen vakuus, vaikka ei suinkaan riittävä... Saanko nähdä vaimonne?" Sen hän sai, ja perusteellisesti. "Esimerkkejä on olemassa", lausui hän, epäluuloinen ilme kasvoillaan.
Minä olen koettanut kaikissa kysyä Herran tahtoa ja minulle on selvinnyt, että minä nyt toimin sopusoinnussa sen kanssa. Hänen koko olemuksessaan kuvastui semmoinen tyyni vakuus, että ihan ehdottomasti täytyi tunnustaa tämän miehen vaeltavan Jumalan kasvojen edessä. Tietääkö äiti jo teidän päätöksenne? kysyi Anna matalalla äänellä. Kyllä, eilen illasta alkaen.
Mutta muista, huomenna sun tulee lähteä kaupunkiin; sentähden nyt rientäkämme varustamaan kuorma.» Niin haasteli isä ja poika kesä-illan liepeässä ilmassa vuorella ja riensit he viimein toimiinsa alas. Kotiin asteli myös pitkin pellon viheriäistä pientaretta Eerikin vaimo, nuori, keltatukkainen, lempeä nainen; syvä tyyneys ja vakuus asui hänen otsallansa.
Mik' uljuus, uupumattomuus, mi miehen tunnon tulisuus, mi vakuus vaiheissansa sill' olikaan; jot' ihannoi, sanoa sankariksi voi nää miehet, tämä kansa, ja kuoltuakin jumaloi? Mut kysy, jos sa jolloinkaan riveistä noista sotilaan tavannet, urhon harmaan, oliko miestä kuitenkin, jok' oli urhoist' urhoisin, saat vastauksen varmaan: 'Niin, herra, tunsin Dunckerin.
"No, minun tytöilläni on, kiitos Jumalan, kullakin paikkansa", puuttui puheeseen rouva Andersson, älykkään näköinen muurarin vaimo, jonka kasvoissa oli hyvinvoinnin ilme, jommoista muissa ei huomannut, "ja hyväthän ne paikat sanotaan olevankin. Heidän herrasväkensä on oikein hienon hienoa, mutta tämä ei suinkaan ole mikään vakuus siitä että tytöille tulee hyvin käymään.
Hame hänellä on kimeltävän valkee kuin lumi, ja vyö kuin hänen rinnoiltansa käy on väristänsä niinkuin taivaan kaari. Hänen muotonsa on korkee vakuus, yhdistetty somalla hymäilyksellä, joka huulilla salaa leikittelee. Vielä hän viipyy yhä katsellen lempiästi entistä kotoansa, läpi vaisun yön. Lempiästi häntä vastaan katseleevat jälleen kodon akkunat, läpi vaisun yön.
"Mik' urhoisuus, mi kestävyys, mik' into, mikä ylevyys ja vakuus vaiheissansa sill' olikaan, jot' ihanoi ja jolle sankar'nimen soi, nää miehet, tämä kansa, ja kuoltuakin jumaloi!" "Mut kysy, jos sa milloinkaan urhoisan vanhan sotilaan ajalta tapaat tältä: oliko miestä kuitenkin, jok' oli kaikist' urhoisin? Saat vakaan vastuun häitä: niin, herra, tunsin Dunckerin."
Jos hänen työns' ei riitä, vaikka kyllä Ominkin käsin, muiden auttamatta, Vois henkes' ostaa, lepytykseks annan Minäkin työni; kaikki yhteen pankaa; Ja koska vakuus teille, arvo vanhat, Niin rakas on, niin voittoni ma panttaan Ja kunniani hänen kelpoudestaan. Jos hänen työstään laki hengen vaatii, Niin sodassa sen vieköön miekan ota; Jos laki tuima on, niin on myös sota.
Tahdonpa koettaa mitä voin. Tule, poika. Langettakoon laki ylitsesi oikean tuomion. ANGELO. Muotosi kuolemassa, Claudio, on hymyilevä vakuus. CANZIO. Claudio makaa makeasti, mutta Canzion sielussa alkaa temmellys ja työ, joka viittaa helvettiä kohden. Pahoin, pahoin tehty! Tahdon toki rukoilla häneltä unohdusta, ja hän kenties ei kiellä. Mutta sitten?
Päivän Sana
Muut Etsivät