United States or Christmas Island ? Vote for the TOP Country of the Week !
Etpä nytkään, vaimoseni, noin itkisi, jos olisit täysvillainen. Kenties en sitten itkisi haudallasikaan? Et. Tyynesti vaan surisit ja etsisit elämältä lohdutusta. Tuo on kauheata! Eipä, vaan tosikristillistä. Tahdotko sitten tosiaan jättää En, kultaseni, enhän jätä, vaan elän sinulle sekä itselleni mieliksi hirveän kauan. Sentähden juuri tahdonkin pysyä täysvillaisena. Mutta tuo keuhkokuume?
Sellaista et minusta voi sanoa, epäsi hän, sillä onhan esim. sydämeni sinun omasi aivan kokonaan eikä vaan osaksi. Se voipi olla totta, vaimoseni, mutta kuitenkaan et tunnusta minulle oikeutta pysyä täysvillaisena: siitä syystä vaan vastustat, että tuo suuri joukko ajattelee toisin on sekin syy! Ja kuitenkin, etkö ole huomannut minussa muutosta parempaan päin?
"Annappa hänen omin silmin nähdä", sanoi hän, "kuinka verisellä kentällä niin sanoakseni hirmuinen arpaheitto heitetään ihmisten hengistä; annappa hänen nähdä, kuinka rivittäin kuolleina kaatuuvat ja kuinka haavoitetut turhaan apua pyytävät, niin sota-unennäkönsä kyllä haihtuvat, niinkuin sumu ja poika istuu mielellä kotona vanhempiensa tykönä. Annappa hänen mennä, vaimoseni!
Aivan entisellään, vaimoseni sekaelementtien vallassa. Milloin äkäpussi pakkanen, milloin aika tuisku, milloin taas keväinen sadepilvi kaikki sentähden, ett'ei ole täysvillainen. Maltahan. Jo vilahtaa pilvestä päivä! Jo hymyilee mutta se ei ole pitkällinen sentähden, ett'et ole täysvillainen. Olenpa täysvillainen! No miten? Ajatuksissani olen jo täysvillainen. Oikeinko totta, vaimoseni?
"Kiitos, kiitos, vaimoseni", vastasi neuvos ja kääntyi oveen päin, josta kaunis, voimakas, noin yksi- tahi kaksitoista vuotias poika samassa riensi sisälle, juoksi kiireesti neuvoksen luokse ja kiersi molemmat käsivartensa hänen ympärillensä. "Toivotan onnea, isä kultani!" huudahti hän ääneen säihkyvin silmin, posket tavallista enemmän hehkuen. "Vahtimestari kertoi minulle jo kaikki!
Emäntä sanoi: "kuningas Taavetti sanoo 37 virressään: Minä olin nuori ja vanhennuin, enkä ole koskaan nähnyt vanhurskasta hyljätyksi, enkä nähnyt hänen lapsiansa olevan ilman leipää." "Kuule, vaimoseni", sanoi ukko, "riihessä on vielä yksi lyhde puimatonta otraa. Sen me säästämme ensi jouluksi varpusille. Olkoon se alku uuteen elämään." VILHON MIETTEET VAPUNP
Selittää vaimon iloa olis mahdotonta. Hän kavahti miehensä kaulaan, ja oli tukahuttaa hänet hyväilyksillään. "Nyt vaimoseni," huudahti pikku mies jalosti suurennellen, "mitä sanot Maurilaisen testamentista?
Sinäpä otat asian varsin kevyesti, vaimoseni! sanoi Bonacieux vähän loukkautuneena vaimonsa osoittamasta välinpitämättömyydestä; tiedätkö että olin kokonaisen päivän ja yön Bastiljin vankikoppiin viskattuna? Yksi päivä ja yö on pian ohitse; heitetään nyt koko tuo vankeutesi ja palataan siihen, mikä minut nyt tuopi sinun luoksesi. Kuinka! mikä sinut tuopi minun luokseni!
Meidän täytyy koettaa kaikkia, antaaksemme heidän viettää loppiaispäivä niin hauskasti kuin lasten on tapana... Se on viimeinen lasten ilo, jonka me näemme, vaimoseni... Se on viimeinen. Kapteeni oli samalla totinen ja tyven; hänen vaimonsa näki, että hän nyt oli totuttanut itsensä ajatukseen kadottaa lapsensa.
Mikä lempeä, rukoileva sointu tuossa hiljaisessa äänessä! Kyllä, armaiseni, vaimoseni, sen minä tahdon, hän painalsi hänet itseään vasten ja kauvan hillityt kyyneleet vierivät hänen miehekkäille poskilleen minä ikävöin saadakseni teidän kanssanne kiittää ja ylistää Jumalaa, joka on lähettänyt ainoan poikansa maailmaan syntisiä vapahtamaan.