United States or Moldova ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Seis", huus hän, "pojat, saakaa tue puista ja niittäkää, kuin niitetähän ruista; nyt tulee hiiden hauska. Sihdatkaa! Karskisti vaan! Nyt ruokaa korppi saa." Hälle tuttu oli kaikki väki, ei nimelt' yksin, mutta näöltäki, jokaista tarkkas, jonka nähdä voi, kuin isä kullekin hän sanan soi: "Karl Hurtti, noin, tuo sattui kelpo lailla, ei luodin saaja liene muuta vailla!
Tutkintonsa suoritettua oli Antti-maisteri, näetse, vuokrannut itsellensä erään ruunun-puustellin, aikoen ruveta juurta jaksaen maanviljelijäksi, sillä tämä toimi huvitti häntä kaikkein enimmin. Hän oli aina ihannellut maanviljelijän vapaata, raikasta elämää, vaikka hän kyllä oivalsi, ett'ei tämäkään toimi ole huoliansa vailla yhtä vähän kuin muutkaan olot ihmiselämässä.
Miehet eivät ole kookkaita, mutta hartevia ovat ne enemmästä päästä, parrattomia nuoria, valkoverisiä miehiä, ystävällisin kasvoin, ymmärtäväisin katsein ja miellyttävin kasvopiirtein, jommoista muutoin harvoin huomaa Venäläisissä. Heidän kielensä on tavattoman sointuvaa ja heidän laulunsa harmonillista, melodiat vilkkaita, ei kumminkaan jonkinlaista surumielisyyttä vailla.
Kolmisilmä, seitsensilmä ja ässä eivät lähteneet hänen päästään, vaan liikkuivat hänen huulillaan. Nähdessään nuoren tytön, sanoi hän: "kuinka hän on solakka! oikea herttakolmonen". Kun häneltä kysyttiin: "mitä kello on?" vastasi hän: "viisi minuttia vailla seitosta". Jokainen möhömahanen miesihminen muistutti hänelle ässää.
Juutalaiset muodostavat kansallisuuden kansallisuuksien kesken; he elävät erityisenä uskonnollisena luokkana ja tällä tavoin, ollen vailla maantieteellisiä ja politisia rajoja, omistamatta isänmaata, muodostavat jotain kansainvälisen lahkon tapaista, joka jonain kauniina päivänä laskee koko maailman valtansa alle.
Tämä neljännes oli niin pitkä, että Scrooge oli monta kertaa vakuutettu siitä, että hän oli tietämättänsä nukahtanut eikä huomannutkaan kellon lyöntiä. Viimein se tapasi hänen kuuntelevaa korvaansa. "Plim, plam!" "Neljänneksen yli", sanoi Scrooge, lukien. "Plim, plam!" "Puolivälissä!" sanoi Scrooge. "Plim, plam!" "Neljännestä vailla", sanoi Scrooge. "Plim, plam!"
Hän meni salin läpi ruokasaliin ja pysähtyi kynnykselle, otsa rypyssä. Pöytä ei ollut edes katettu. Hänen kasvonsa jäykistyivät. Kaikki synkät, katkerat ajatukset heräsivät jälleen hänessä. Dora oli parantumaton ... vailla lujuutta ... ja sellainen oli hänen rakkautensakin; se oli pelkkää leikkiä, löpertelyä, eikä mitään muuta.
Kaikki ovat tyhmäpäitä, Aivan vailla tietoja, Mahdotoin on kestää näitä, Jolleivät saa oppia, Käydä oikein koulua, Siellä sievistetyks' tulla. Väsyneenä lapsihin, Aikoo isäntäni mennä Kanssa lasten kaikkien Luokse vanhan Väinämöisen, Saada sieltä neuvoja, Ohjehia viisaita. Mutta metsän läpi mä Riensin tänne suksillani, Noiden toisten edellä, Ett' ois yöksi herrallani Hyvä paikka levätä.
Tukkukauppias kumarsi kohteliaasti, mutta kylmänä kuin jää: Valitettavasti minun täytyy kieltää. Olen ehtinyt jo pyytää toista. Ja tukkukauppias vetääntyi pois. Parit asettuivat riviin. Moni herra näytti vielä olevan daamia vailla, mutta häntä ei lähestynyt kukaan. Mitä se merkitsi?
Nyt minä katsomaan jäin joukkiota ja seikan näin, jot' epäröisin yksin ja ilman muuta todistusta virkkaa, jos turvanain ei omatunto oisi, tuo hyvä seura, joka miehen puhtaan tekevi suoraks syyttömyydellänsä. Näin varmaan nään sen vielä silmissäni ma varren käyvän vailla päätä, aivan kuin kulki muukin joukko synkkä tämä.